Koda-pappa

Helkan kuusi pientä aarretta <3 (c) Minna Ahlström

Kodasta tuli ensimmäistä (eikä toivottavasti myöskään viimeistä) kertaa isoisä, kun Kodan ja Bonitan tytär, blogissammekin muutaman kerran esiintynyt Helka (Hedera's Hello Gorgeous) sai pari viikkoa sitten kuusi kaunista pentua! <3 Pennuilla on kauniit valkeat sukat sekä isot valkeat piirrot, ai että!
Pentujen isänä on Milton, Lorevy To Hederas.

Koda on nyt sitten virallisesti Koda-pappa vaikkei todellakaan ole vielä edes iällä pilattu. En ehkä kestä! Ajelenkin muutaman viikon päästä itse paikan päälle, pakkohan se on päästä Kodan lapsenlapsia katsomaan! <3

Lisää hienoja terveystuloksia tähän heti alkuvuoteen: Cooperin sisko Westy (Hedera's Forever With You) sekä Kodan ja Bonitan tytär Ella (Hedera's Gorgeous Ginger) kävivät myös luustokuvissa ja molemmilla tytöillä lonkat A/A ja kyynärät 0/0!
Nyt siis on jo 13/19 Kodan jälkeläisistä kuvattu ja vielä on ainakin Gorgeous-pentueesta Hilma menossa kuviin sekä Sipsik sitten puolestaan Viron puolella.
Hienoa jälkeä on Koda-herra tehnyt niin terveyden kuin luonteidenkin puolesta mitä jälkeläisiinsä tulee. Eikä taida ulkonäkökään hullumpi kakaroilla olla.;)
Kellään ei sitä kuuluisaa kristallipalloa vieläkään ole, joten siihen nähden olen todella tyytyväinen että uskalsin näihin pentueprojekteihin lähteä aikanaan mukaan.

Sain meidän villivarsasta aiemmin tällä viikolla vähän päivitettyjä kuvia vihdoinkin. Cooper siskoineen täyttää ensi kuussa tosiaan jo kaksi vuotta, vaikka ei kyllä millään uskoisi! :O Coops ainakin jää ikuiseksi lapseksi, sen kyllä uskaltaa jo tässä vaiheessa luvata..

Cooper kuukauden vajaa 2v.

Ikuinen babyface.

Maailman rakkain ja viisain isäkoira ja mamman mussulussu.<3

Summer's gone

Niin se kesä vain tuli ja meni, vaikkei se missään vaiheessa varsinaisesti kesältä oikein tuntunutkaan, sen verran sai nimittäin pukea lämmintä ja vedenpitävää ylle koko ajan. No, ei se toisaalta meitä haitannut yhtään, ulkoiltua tuli silti olan takaa ja järjettömän kesäturkin kasvattanut Koda tarkeni ihan sopivasti kuitenkin noilla keleillä baanattaa. Ja kun meillä ei niin yhtäkään koetta tai näyttelyä tälle kesälle ollut niin ei ollut keleistä väliä.:)
Olikin todella outo kesä ilman mitään menoja ja tavoitteita. Koko ajan muut vain sai tuloksia ja niitti menestystä, tai ainakin siltä tuntui, ja me vain oltiin. No, jospa ensi kesä olisi jo taas vähän eri näköinen. Meidän hurja päätavoite kun tälle kesälle oli peräti se, että Cooperista saisi sisäsiistin ennen kuin arki taas alkaisi.:D Ja siinä kyllä onnistuttiin! Meillä on ollut kuukauden päivät matot takaisin lattialla ja so far so good edelleen.. enemmänkin sen tekee mieli mattoja maistella kuin niille tarpeita tehdä. On siis ollut oikein pätevä pentu sen suhteen, isänsä oli huomattavasti vaikeampi tapaus.:)

Muuten ollaan vaan pyritty nauttimaan ja pitämään hauskaa niin oman lauman, kuin muidenkin ihmis- ja koirakavereiden kanssa. Cooperia on raahattu milloin mihinkin uuteen paikkaan ja asioihin tutustumaan, Koda on välillä saanut olla tukena ja turvana mukana ja välillä ipana on sitten saanut olla rohkea ilman iskää. Pariin otteeseen käytiin jo tutustumassa agilityynkin, Cooper Tiian ohjaamana siis. Ja on tuo kyllä rohkea pentu; putki on niin jees ja puomin ja aankin kiipesi kuin vettä vaan. Toisella kerralla puomi jo laukattiin kuin vanha tekijä! :) Se rakastaa kaikenlaista kiipeilyä ja hyppimistä muutenkin, niin kyllä toi aksa voisi tulevaisuudessa tosiaan olla Cooperin juttu. Ei hyppyytetty tietenkään vielä eikä tämän vuoden puolella vielä hyppyreenejä muutenkaan pidetä. Ihan vaan perus esteisiin tutustumista ja ohjaustreeniä lähinnä, targetti tuntuu toimivan ahneella pojulla tosi hyvin.:)

Elokuun puolivälin tienoilla käytiin myös Helsingissä moikkaamassa Cooperin velipuolta Leoa (Sancandy's Speed Demon) ja jestas että onkin Leksasta komia poika kasvanut! :) Koda sai jäädä kotiin, mutta velipuolet tulivat tosi hyvin juttuun ja painivatkin ensin koirapuistossa jonka jälkeen suunnattiin vielä Fallkullan kotieläintilalle ihmettelemään possuja, lampaita, hevosia ja lehmiä. Hevosista ja lehmistä Cooper ei ollut moksiskaan, possut oli hieman jänniä kun ne piti sen verran kovaa meteliä ja painivatkin aitauksessaan vielä kaiken lisäksi, mutta lampaat oli aivan ihania! Lampaat olivat sen verran kesyjäkin että tulivat ihan aidan viereen rapsutettavaksi ja Cooper ihan nuolaisi paria lammasta.:) Oli ihan mahtava kesäpäivä ja kesäreissu se, hurjan jännä päivä pennullekin ja olihan pikkumies ihan kanttuvei koko loppuillan. Pitääpä käydä toistekin!

Novascotian lammaskoira.

Kodan komeat pojat Cooper ja Leo.<3

Leo Kodanpoika.<3

Velipuolet painii. Ilmeellä, totta kai.:D

Kodan ja Hymyn S-pentueesta onkin sen verran uusia iloisia uutisia, että Siru-neiti on todettu erinomaiseksi pariin otteeseen kuluneen kesän näyttelyissä. Tuusulassa heinäkuun alussa neiti oli JUN ERI1 & ja ROP-juniori Tarja Hovilan arvostelemana oikein hyvällä arvostelulla:
"Feminiininen, ikäisekseen hyvin kehittynyt juniorinarttu. Hyvänmallinen feminiininen pää. Ystävällinen ilme. Hyvä kaula, niukka eturinta. Riittävä rungon syvyys. Hieman etuasentoinen lapa, hyvin kulmautunut takaa. Keskivahva luusto. Hyväasentoinen häntä. Liikkuu ryhdikkäästä hyvällä askelpituudella. Oikeanlaatuinen karva, mutta tänään hyvin niukassa turkissa. Miellyttävä luonne. Esiintyy kauniisti."

Leo esiintyi sitten elokuussa hieman isommissa kekkereissä, poju nimittäin kävi Tollershowssa pyörähtämässä näytillä saaden tulokseksi JUN ERI mutta isossa (17kpl) junnuluokassa ei sijoitusta tullut. Kati Heiskasen arvostelu Leksasta oli kuitenkin lähestulkoon pelkkää ylistystä:
"Hyvän kokoinen, maskuliininen uros. Hyvät mittasuhteet. Erinomainen rotutyyppi. Maskuliininen pää, hyvä ilme. Ryhdikäs kaula. Hyvä selkä. Lupaava runko ja eturinta. Erinomaiset kulmaukset ja raajaluusto. Erinomainen karvanlaatu. Liikkuu reippaasti ja ryhdikkäästi, mutta saisi käyttää takaosaansa paremmin. Erinomainen luonne."

Eihän näihin lausuntoihin voi kuin olla tyytyväinen.:) Vielä vähän lisää aikaa junnuille ja eikun uutta matoa koukkuun niin hyvä tulee! Myös ensimmäinen Kodan jälkeläinen on käynyt virallisissa luustokuvissa kun Hani (Sancandy's Shot in the Arm) kävi aivan elokuun lopulla tutkimuksissa ja lonkat B/B ja kyynärät 0/0, oikein hyvä alku siis! :) Toivotaan siis että on muillakin vähintään yhtä hyvät nivelet joilla baanattaa jatkossakin menemään.

Muuten tänne ei mitään uutta ja maatamullistavaa kuulu. Cooperin kanssa käytiin ja viimeisteltiin pätevä pentu-kurssi alkuviikosta ja hyvää oppia ja sosiaalistamista jäi käteen. Nyt jäädään hetkeksi aikaa miettimään mitä lähdetään seuraavaksi harrastamaan ja työstämään ja mistä oikein ipanan kanssa alotettaisiin.:) Kiirettä ja ressiä en halua ottaa. Cooper on todella nopea oppimaan, se on aina täysillä kaikessa mukana mitä sitten ikinä tehdäänkin. Melko ovela ja luupää se myös on, se ei tule varmasti antamaan mitään helpolla ja ilmaiseksi mutta onneksi on myös niin tavattoman ahne mikä helpottaa kyllä kummasti tota sen motivoimista.;) Vaikuttaa myös hyvin riistaintoiselta sekä on myös todella hurja poika  käyttämään nenäänsä, onneksi myös täysin maavainuisesti joten josko tuosta olisi edes jonkinasteinen mejäkoira mulle.:) Kodasta kun siihen ei pitkässä juoksussa ollut, täysin ilmavainuinen koira vaan oikoi kaikki kulmat ja on niin hukkahelppo tapaus niin...

Aika näyttää mitä keksitään, näillä näkymin syksy on melko pentunäyttelyiden täyteinen, katsotaan mitä keväällä lähdetään tekemään sitten.

Meidän ihan ylisöpö uimakoulukaveri Lara!

Pääsiäispupuja!

Vihdoin ja viimein kovan jännityksen ja pitkän odotuksen jälkeen Kodan kolmaskin pentue näki päivänvalon, kun Bonita ahersi keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Maailmaan putkahti kuusi uutta tollerinalkua ja mikä kaikkein hauskinta; pentue on tismalleen samanlainen kuin kolme viikkoa aiemmin eli viisi narttua ja yksi uros! Kyllä tätä on ihmetelty ja naureskeltu että miten voikin sattua tismalleen samanlainen sukupuolijakauma ja pentujen määrä ihan peräjälkeen, aika harvinaista! Kuten Katrikin Facebookissa totesi; insinöörin tarkkuudella tekee Koda-herra työnsä.:D

Niin ylpeä mamma! Kuvat Minna Ahlström.

Bonitan suuren massun perusteella kieltämättä me kaikki osapuolet odotimme paria pentua enemmän, mutta kuten kuvista voi päätellä näillä kuudella ipanalla on kokoa, eli isoja pötköjä oli massu siis pullollaan.:) Mutta nyt on pääasia että molemmat pentueet ovat nyt turvallisesti saatu maailmaan ja kummassakin pentulaatikossa kaikki hyvin.<3 Molemmat ovat erinomaisia äitejä, Bonita ei kuulemma raaskisi edes pissalla käydä, raasu!
Kauniit tummat värit ovat Boninkin pennuilla sekä valkoisia merkkejä löytyy hyvin, parilla pennulla on jopa isot selkeät valkeat hännänpäät! <3

Huhhuh aikamoista... On kyllä hurjan jännä ja mielenkiintoinen kevät meillä ollut vaikka muuten toooodella rauhallista onkin harrastusrintamalla ym ollutkin. Ja nyt vielä jännempi kesä tulossa meidän uuden tulokkaan kanssa.:) En kyllä malta odottaa seuraavaa kyläilyä pentulassa että nämä uudetkin muruset pääsen tarkemmin näkemään.<3

En kyllä Kodaa hankkiessani edes ajatellut että sillä olisi rahkeita jalostukseen kun en niistä asioista silloin vielä itsekään mitään tiennyt. Ei tullut mieleenkään että sillä olisi jonakin päivänä (ainakin) kolme pentuetta. Nyt on herran jälkeläismäärä tosiaan jo 19.
Tämän Bonitan pentueen myötä Koda jääkin nyt sitten pidemmälle tauolle jalostushommista. Kolme pentuetta on paljon ja koen sen omaksi vastuukseni jäädä odottelemaan mitä näistä kolmesta pentueesta oikein tulee. Ennen kaikkea terveyden kannalta siis, en ole kakaroiden ulkonäön enkä varsinkaan luonteiden suhteen lainkaan huolissani! Päinvastoin, niistä olen varsin ylpeä.:)
Hymyn ja Kodan pennut täyttivät maaliskuussa tosiaan vuoden ja toistaiseksi kaikki ovat pysyneet terveinä, toivottavasti myös jatkossakin! Toiveena olisi että ensimmäiset pevisa-tulokset saataisiin nyt loppuvuodesta, että sieltä saisi jo vähän osviittaa mitä Koda mahtaa luuston puolesta periyttää.
Ja ennen kaikkea jäädään nyt katsomaan mitä näistä kahdesta Hederas-pentueesta oikein tulee, ensimmäinen vuosi on aina se kaikista jännin kuitenkin.

Eikä herran tarvitse ilman neitiseuraa jäädä kuitenkaan jatkossakaan, sillä tälläkin hetkellä meillä on tuttu prinsessa Sissi hoidossa koko pääsiäisen ajan. Ja siitäkös herra nauttii.;) On nämäkin kyllä sellainen pariskunta että!

Stay tuned, lisää pentukuvia ja löpinää on kyllä reilusti luvassa jatkossakin! ;)
Nyt me täältä toivotammekin, samaan tapaan kuin vuosi sitten, oikein rauhallista ja penturikasta pääsiäistä kaikille!

Forever-pennut

No niin nyt vielä vaikka ihan vaan maanantai-illan piristykseksi se luvattu kuvasatsi Kodan ja Lunan Forever-pentueesta. Kaikki kuusi pentua ovat tosiaan toivotusti todella tummia, yksi tyttö on lähes kokonaan merkitön mutta on se kaikista tummanpunaisin, väri on aikuisena varmasti upea! Muilla on merkkejä oikein kivasti, kaksi tyttöä ovat kuin kaksoset merkkeineen päivineen, siksi niitä en itse vielä edes toisistaan erota.
Olkaapa siis hyvät, nauttikaa ja potekaa polttavaa pentukuumetta! ;) Ikää pennuille tulee huomenna täyteen jo kolme viikkoa, niin ne vaan kasvaa hurjaa vauhtia!

Veli ja sen sisko.<3

Maitokooma.

Siskojen halaus.<3

Pienin ja vaalein tyttö.

The rinsessa.

Näin paljon pikkuneitejä kiinnosti olla mallina.:D

Kokoruskea neiti on kyllä niin sievä että! 

Aivan ihania koko sakki, en kestä! Kahden viikon päästä uusi reissu pentulaan, joskohan sillon saataisiin pikkutyypeistä jo ensimmäiset seisotuskuvatkin aikaiseksi sekä näytetään vähän vaakkua samalla jo.:)

Ja ei tietenkään sovi unohtaa tätä meidän toista tulevaa mammaa, ja muhkeaa sellaista! Bonita oli myös jo saapunut Somerolle mammalomaansa varten ja olikin ihanaa myös tätä neitiä nähdä, molemmilla äitikoirilla on kyllä niin ihanat ja sosiaaliset luonteet, tulee varmasti ihmisrakkaita otuksia molemmista pentueista.:) Ihanaa ensi kerralla nähdä myös nämä tulevat mussukat ensimmäistä kertaa!
Ja tosiaan kuvat kertokoot puolestaan kuinka muhkeana Bonita-mamma oikein onkaan!

Mikä vauvamassu!!!

Härregyyd, en ole ainakaan itse tuollaista massua vielä nähnyt! Voin vaan kuvitella kuinka tukala olo neidolla jo on, soisi vaavien tulevan jo pian. Oma veikkaus on kahdeksan karvapalloa, vaikka kyllähän tuonne kymppikin voisi mahtua.. Bonitan suvussa on todella isoja pentueita ollut joten saas nähdä! Nyt vaan toivotaan että kaikki menee myös Bonilla loppuun asti hyvin.<3

Lahti KV ja synttäreitä

Sunnuntaina siirryttiin täysin turhaan kesäaikaan, joka tiesi meille hyyyyvin aikaista herätystä. Olin nimittäin ilmoittanut Kodan Lahti KV:hen ja tollerit olivat heti ensimmäinen rotu kehässä klo 9.30. Oli kyllä hyvin hilkulla ettei vain jääty kotiin nukkumaan kun kello ennen seitsemää soi. No, onneksi kuitenkin tuli lähdettyä.
Tollereita Lahdessa oli hurja määrä, peräti 48 ilmoitettua, muutama poisjäänti tosin taisi olla. Tuomarina toimi meille uusi tuttavuus; Riitta Niemelä. En edes tiedä miksi Kodan sinne olin ilmoittanut, kait tuntui siltä että käydään nyt vielä jossakin näytillä ennen kuin Koda saa jäädä "eläkkeelle" kehistä kun ei mitään enää tarvita ja jäädään tosiaan sitä penikkaa odottelemaan..

Tuomari oli hiiiiiidas. Hirveän hidas ja käytti siis todellakin aikaa joka koiran kohdalla. Kesti tunnin verran ennen kuin päästiin edes valioluokan uroksiin. Valiopoikia oli kolme. Tuomari oli verkkaudesta huolimatta aivan ihana, todella puhelias ja ystävällinen. Ei ole noin puheliasta tuomaria meillä koskaan aiemmin ollutkaan. Niemelä ihasteli heti Kodan iloista luonnetta ja sanoikin että tämän kanssa on varmasti mukava käydä kehässä kun ei ole mikään perässä vedettävä tapaus. Naureskeli myös sille kun herra halusi mieluummin pusutella ja istua kopeloitaessa. ERI sieltä napsahti kuten kahdelle muullekin valioluokkalaiselle. Luokan voiton vei Toto, Koda kiri kakkoseksi ja molemmille vielä SA:t perään. Pidin tätä jo todella kovana suorituksena, sillä ennen valioluokkaa vain yksi junnu-uros oli saanut SA:n, kaikissa muissa luokissa oli ollut vain sileätä eriä ja uroksia kuitenkin oli ilmoitettu 22 kpl! Tuomari vielä jäi perustelemaan luokkasijoitukset perään (arvostan tätä aina!) ja Kodasta totesi että on hieman pitkä hänen makuunsa, mutta niinkin pitkärunkoiseksi koiraksi kantaa kyllä itsensä upeasti liikkeessä ja siitä hän halusi Kodan ennen kaikkea palkita iloisen luonteen lisäksi. Lopulta paras uros kehään pääsi kuusi urosta, Koda ja yksi veteraani käteltiin ulos parin juoksukierroksen jälkeen mutta sepä ei meitä haitannut, sillä vaikka ei PU-sijoitusta tullutkaan niin ei tarvinnut kotiin lähteä tyhjin käsin; saatiin silti nimittäin vara-cacib matkaan. Toton takaa saataisiin siitä kyllä varsinainen cacibkin anottua mutta taidetaanpa jättää se tekemättä kun ei sitä mihinkään tarvita.;) Tiukka linja siis oli joten olen hurjan tyytyväinen tulokseen! Koda vaan on.<3

"Erinomaista tyyppiä oleva, aavistuksen pitkärunkoinen uros, jolla sopiva vahvuusaste. Hyvä pään pituus, kauniit silmät. Riittävä kaula. Vahva selkä. Hyvä eturinta ja sopiva rungon tilavuus. Pitkähkö lanneosa. Hyvä luusto. Tasapainoiset kulmaukset. Erinomainen turkki. Iloinen, rodunomainen luonne." 
-> VAL ERI2 SA VA-CACIB

Nyt saa herra tosiaan jäädä kehistä eläkkeelle, kun jäädään säästelemään pientä riiviötä varten.:) Eipä ole Kodalla kyllä enää mitään todistettavaa kellekään. Mutta kiva oli silti vielä Lahdessa käydä, se on meille ollut viime aikoina aika jees paikka.:)

Tänään sitten on vietetty Kodan ja Hymyn S-pentujen 1-vuotissynttäreitä! Voi hurja miten nopeasti vuosi onkaan mennyt! Ja hauska sattuma että sisarpuolet syntyivät lähes tasan vuoden myöhemmin.:) Hienoja pieniä, tai siis isoja, on murusista kasvanut! Tyytyväisiä Maijan kanssa ollaan molemmat. Olenkin tänään saanut synttärisankareista ihania uusia kuvia, kiitos niistä Maijalle, Sinjalle, Elsalle, Viltsulle sekä Hanin porukoille! <3

Sirunen.<3

Sancandy's Shot in the Arm eli Hattulan Hani.

Sancandy's Sunshine eli Eira.

Sancandy's Speed Demon eli Leo ja kakku!

Leksa on niin komia että.<3

Jyväskylän poika Reima eli Sancandy's Sunrise Surprise.

Maijan Siru-neiti.

Kodan ja Lunan rakkaudenhedelmät sen sijaan kasvavat kohisten ja valtakunnassa edelleen kaikki hyvin. Pennuilla on ikää tänään nyt tasan viikon verran! <3 Täytyy kyllä varmaan pääsiäisenä ajella itse murupalleroita jo ensimmäisen kerran livenä katsomaan.
Kuvat ovat kennel Hederasin sivuilta, kiitos niistä Minnalle!

Veli ja sen siskot.<3

Alkaahan tässä jo innolla ja kauhulla odotella sitä omaa pikkuriiviötä.:) Katsotaan tosiaan vielä rauhassa että mitä sieltä Bonitan massusta oikein tuleekaan parin viikon päästä.<3