tiistai 27. syyskuuta 2016

Birthday Boy

Tasan neljä vuotta sitten sain viestin, että pennut ovat syntyneet. Sen jälkeen tein päätöksen, jota ei ole tarvinnut kertaakaan katua.
Silloinen köyhä opiskelija nosti siltä seisomalta opintolainan, mutta sen sijaan että olisin käyttänyt sen rahan elämiseen, ostinkin koiran. Eikä niitä rahoja olisi voinut mihinkään parempaan käyttää.<3

Nyt neljä vuotta myöhemmin Koda on kuuden tittelin ja kolmen koulutustunnuksen mies,
sekä seitsemän pennun isä.
Päivääkään en vaihtaisi pois, en edes niitä ärripurripäiviä.

Koirista komein, ystävistä ylin
Onnea rakas 4-vuotias! <3


Ota minut sydämeesi.
Ota kaikkine puutteineni.
Ota, vaikka en osaa olla tuomitsematta.
Vaikka en ymmärrä elää hetkessä.
Vaikka en aina ole vilpitön.
Vaikka en aina pysty rakastamaan ehdoitta.
Kaikkea sitä yritän oppia sinulta.
Sinulta, ystäväni, elämäni koira.

Iskä juhlii tänään ja heti perään huomenna Hymyn ja Kodan lapsukaiset viettävät puolivuotis-päiviään! Uskomatonta miten nopeasti aika onkaan taas mennyt, huhhuh.:) Ollaan sitä jo niin isoja tyttöjä ja poikia että!
Alla uusimpia kuvia S-pennuista, kun ikää on tosiaan se 6kk. Kaikilla on kyllä niin tavattoman sievät päät ja ilmeet.:)

Siskokset Siru (yllä), Eira (vas) sekä Hani.
Reima-poika.<3
Kaksi veljestä, Leo & Eino.

lauantai 24. syyskuuta 2016

Syyspuuhia- ja kuvia

Syksy on edennyt jo pitkälle ja muutamaa viime päivää lukuun ottamatta hienossa säässä! Meidän syksy on ollut todella rauhallinen. Ainoa mitä ollaan ahkerasti tehty on Nosework hommat, siinä edettiin jo jatkokurssille asti. Postaus siitä antaa edelleen odotuttaa itseään, kun on niin paljon asiaa siihen liittyen, mutta tulossa se kuitenkin on.:)

Kaikkea muuta ollaan sitten tehty säännöllisen epäsäännöllisesti. Herra on päässyt vielä syysuinneille ja sen lisäksi ollaan käyty ahkerasti pitkillä lenkeillä sänkipelloilla.




Sänkkärit on kyllä parasta syksyssä, ne sopii niin hyvin lenkkeilyyn kuin myös treenailuun! Joutuu koira ihan tosissaan käyttämään nenäänsä tuulisella, aukealla pellolla.


Viime keskiviikkona pidettiin hirmu kivat lintutreenit pellolla, seurana (ja kuvaajana!) meillä oli Susanna ja Luna-cockeri. Koda on petrannut riistankäsittelyään kyllä hurjasti ja vielä lyhyessä ajassa ja tosi vähillä reenikerroilla.:) Lintu kuin lintuhan sille on jo pitkän aikaa kelvannut, niin kuin pitääkin, mutta ne otteet ne otteet...
Päädyin jokin aika sitten siihen tulokseen, että riistainto kun ei tosiaankaan ole ongelma vaan juuri itsevarmuus riistan ja sen käsittelyn suhteen, niin muutin meidän riistatreenit vain pelkäksi hauskanpidoksi. En siis ole parilla viime kerralla suunnitellut mitään sen kummempaa treenien ympärille, vaan pelkästään sen että Kodalla olisi kivaa. En ole siis vaatinut sitä esim olemaan kontrollissa koko aikaa enkä ole tehnyt mitään vaikeita tehtäviä, ihan vaan perusnoutoja ja hakua. Ja se on toiminut; Koda oli keskiviikon lintuhommissa haljeta innosta ja jo pelkän linnun noutaminen/kantaminen kävi sille palkkiona. Otteet oli alusta pitäen syviä mutta pehmeitä ja jos ote meinasikin jäädä pinnalliseksi niin Koda korjasi tilanteen omatoimisesti itse, pudottamatta riistaa kertaakaan.
Palautukset on edelleen Kodan valttikortti; linnut tulee kovalla vauhdilla suoraan käteen asti joka kerta.:)

Alla olevat kuvat ovat Susannan käsialaa, kiitos jälleen kerran meidän paparazzille! :)






Taitava pikkukettu! <3


Vedettiin myös lyhyt jälki fasaanilla. Tapansa mukaisesti Koda meni jäljen täysin ilmavainuisesti sekä lopussa siitä tuli enemmän hakua kuin jäljestystä mutta fasu löytyi siitäkin huolimatta helposti ja nopeasti.
Fasaania etsimässä.


Muutaman päivän päästä herra on taas vuoden vanhempi, mutta en kyllä tiedä onko sitten yhtään sen viisaampi.:D Aika näyttää... Joka tapauksessa piti jo vähän fiilistellä 4-vuotissynttäreitä kuvien merkeissä, kiitos näistäkin Susannalle.

My Red Beauty. <3


Ukko-kulta!
Loppuvuosi tuleekin olemaan harvinaisen rauhallinen meidän osalta, mutta on siellä kalenterissa silti muutama pieni, jännä juttu sentään odottamassa vielä.;)

maanantai 12. syyskuuta 2016

Pentuetreffit

Viime lauantaina suunnattiin Hyvinkäälle Maijan luokse. Tällä kertaa kyläilyn aiheena oli Hymyn ja Kodan lapsukaisten pentuetreffit. Erittäin harmillisesti tosin jo aikapäiviä sitten sovittu päivämäärä ei sitten kauempaa saapuville sopinutkaan, vaikka itse olivat kyseistä päivää ehdottaneet alunperin.. No, tämäpä on niin tätä. Seitsemästä pennusta siis vain kolme oli paikalla isän ja äippäkoiran lisäksi. Eipä sillä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti tälläkin porukalla!

Sää suosi, aurinko paistoi siniseltä taivaalta tosi lämpimästi ja loi vielä oikein kesäisen tunnelman. Ei meillä mitään sen suurempaa ohjelmaa ollut, annettiin koirien vain juosta ja leikkiä minkä jaksoivat. Ihmisille oli tarjolla kahvia ja pullaa ja puhetta riitti.:)
Lopussa vähän (ainakin yritettiin) otettiin vähän näyttelyreenejä penikoiden kanssa, eli laitettiin vähän näyttelypönöttämisen saloja jo aluille. Olihan tuo nyt ipanoille vaikeeta seistä paikoillaan kun sisarusten kanssa leikkiminen olisi ollut huomattavasti hauskempaa! ;)

Kuvat puhukoon tässä postauksessa puolestaan, kuinka tollomainen lauantai meillä olikaan! Paikalla S-pentueesta olivat siis tosiaan luonnollisesti Maijan Siru, Hani sekä Leo-poika.

Hani ja Siru painimassa.
Iskä ja tyttäret hippasilla.
"Pitääkö mun kaikkia näitä kolmea yksikseen vahtia??"
Isä ja poika.<3
Jotain poikien omia juttuja siinä naureskellaan..:D
Hani.

Siskot laittaa veikan aisoihin.
Leo ja Siru.
Sinne se lelu nyt sitten meni..
Siskokset Siru ja Hani on kyllä ihan eri kaliiperiä!
Siru kouluttaa Leoa.:)
Leo-poika.<3
Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, oi kunpa oisit saanut olla mukana!
Äiti ja poika.<3


Sitten nuo seisotuskuvat. Ikää pennuilla tulee nyt tämän kuun lopussa jo puolivuotta, nopeasti se aika menee!
Leo on minusta kyllä tosi lupaavan näköinen poika! Jalkaa riittää ja sporttisen oloinen poika kaikin puolin, isältään se on saanut tumman värin sekä hyvät valkeat tassut.:)

Sancandy's Speed Demon "Leo"
Sancandy's Shot in the Arm "Hani"
Hani on aivan erilainen kuin aiemmin nähneeni siskot Siru ja Eira. Ikäisekseen on jo todella iso ja vanttera tyttö, olematta kuitenkaan raskas, sekä jo todella pitkässä karvassa neiti on kaiken lisäksi! Kokoero pieneen siroon Siruun on kyllä aika hurja. Silti on kyllä todella tasapainoinen tyttö kaikin puolin, tosi lupaava ja kiva omaan silmään! Tosi jännä sekoitus sekä Hymyä että Kodaa.:) Toivottavasti saadaan Hanikin joskus kehässä käymään.

Sancandy's Sweetheart "Siru"
On tuo Maijan Sirukin kyllä sievä. Kasvaa tasaisesti ja on kaunis ilmeinen ja päinen. Turkki vielä tuloillaan, mutta sillä on Kodan tumma väri sekä iso valkea rinta. Neiti osaa jo hienosti pönöttää ja juosta näyttelyhihnassa joten katotaan kuinka käy.:)

Lopuksi Maija näytti vielä riistaa ja vaikka kakarat olivat jo pari tuntia telmineet yhdessä niin voi mahdoton minkä mylläkän varis aiheutti! Kaikki kuumuivat ihan ylikierroksille ja varis oli aivan loistava juttu kaikkien mielestä! Vuorotellen saivat kaikki kolme vaakkua kokeilla ja jokaisella nousi varis empimättä ja se olikin niin siisti juttu, ettei sitä olisi saanut muille antaa takaisin enää ollenkaan! Ei tarvinnut ketään houkutella vaakkua ottamaan. Riistaviettiä siis totisesti löytyy, wau! :)
Toivottavasti jaksavat kaikki tahoillaan tätä jatkaa koska alku on kyllä hieno!

Hani ja empimättä nostettu varis.
Leo ja vaakku,
Sirun taidonnäyte.
Ihan mahtavia lintu-uutisia kuului toisaallakin; Jyväskylään muuttanut Reima-poika ei sisaruksiaan tapaamaan päässyt mutta sille oli hyvä syy. Pikkumies oli nimittäin ensimmäistä kertaa jo metsäreissulla mukana ja ikää tosiaan 5kk, aivan huikeeta! Olen niin ylpeä!!

Siitä se lähtee!
Oli kyllä aivan mahtavaa nähdä, kiitos kaikille mukana olleille! Toivottavasti jatkossakin vielä nähdään ja saadaan jotain yhteistä järkättyä.:) Niin on hienot ja reippaat punanutun alut että.<3
Muuten meille ei tänne Kodan kanssa ihmeempiä kuulukaan. Ollaan vaan otettu rennosti ja nautittu lämpimästä syksystä. Helposti tarkenee uimassakin vielä käydä ja syksyinen metsä on maailman paras lenkkipaikka!
Parin viikon päästä juhlitaan herran 4-vuotissynttäreitä, huh!