keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Äidin pikkupoika menee muille maille

Äidin pikkupoika menee vaikka ulkomaille!

Ja niin menikin. Tuo meidän vuoden 2017 ja loppuvuoden postaus antaa näköjään edelleen odotuttaa itseään, kyllä sekin vielä tulossa on, kun vain saisi aikaiseksi. Tapahtumia on ollut jonkin verran, mutta ei vaan ole kerennyt koneelle istua sen vertaa. Kun opiskelee/tekee kaikki työt koneella muutenkin, niin ei vaan jaksa kotona enää avata konetta ollenkaan jossei ihan pakko ole..

No joka tapauksessa, kuten tämän tekstin otsikkokin sen kertoo, äidin pikkupoika tosiaan käväisi ensimmäistä kertaa ulkomailla.:) Suunnaksi otettiin Latvia ja Daugavpils, jossa oli kaksi kansallista koiranäyttelyä tuossa 1,5 viikkoa sitten. Matkaseurana meillä oli kaverini Sari sekä Sarin 4-vuotias flättipoika Rocky. Rocky ja Cooper olivat marraskuussa yhdessä Tampere KV:ssa jonne matkattiin niin ikään Sarin autolla, mutta sen kummemmin pojat eivät ole toistensa kanssa olleet tekemisissä. Siitä huolimatta pojat sujahtivat samaan laumaan ihan luonnostaan, mitään murinoita tai valtataisteluita ei tarvittu. Cooper täytti matkan aikana 10kk ja vaikka onkin jo aloittanut mörkö/murkkuiän, niin alistui Rockylle muitta mutkitta. Tämä teki toki reissusta erittäin helpon, kun pojat olivat oikein tyytyväisinä yhdessä niin hytissä kuin takakontissakin vaikka ahdastakin välillä oli.:) Taisi molemmilla vaan olla kivaa kun oli seuraa, molemmat kun ovat tottuneet että laumassa on muitakin koiria.


Hienot reissupojat!


Cooperille oltiin tosiaan ensimmäisiä junnusertejä hakemassa. Kodan kanssa en mitään junnutitteleitä lähtenyt koskaan edes hakemaan ja tuntuu ne edelleen vähän hassuilta ja jopa "turhilta" mutta mikäs siinä, kokeillaan nyt kuinka tässä käy.:) Tollereita oli ilmoitettu kaksi, molemmat Suomesta. Toinen oli valiouros joten kisaa junnusertistä ei onneksi ollut. Tämä oli Cooperille myös ensi kerta virallisessa juniorikehässä, Suomessahan ei olle kehiä korkattu junnuissa vielä ollenkaan. Eikä vieläkään tiedetä milloin ja missä korkataan, joskus keväällä jossain ehkä.:D
Lauantain tuomarina oli makedonialainen setä Pero Bozhinovski. Cooperia ei ollut pitkä matka haitannut ja rasittanut yhtään, vaan virtaa riitti (kuten aina) kuin pienessä kylässä. Kehässä mentiinkin melkoista pupuloikkaa, hohhoijaa taas.:D On tuo kyllä niin erilainen kuin aina rauhallinen ja maltillinen isänsä.. Meillä oli tavoitteena saada edes yksi Latvian junnuserti (toivottavasti) roikkumaan jatkoa ajatellen. Ja se sitten saatiinkin heti kättelyssä.:) Ei siinä kauaa tarvinnut tuomarin edessä seistä kun jo kysyttiin saako ottaa sertin vastaan, hieno ipana!

Joku voisi kertoa Cooperille että se on koira eikä kenguru.


On tuo vaan (vaikka itse sanonkin) niin tavattoman kaunis ja lupaava poika! Se on musta jo nyt paljon hienompi kuin Koda, tekee niin paljon että on tuota jalkaa 4cm enempi ja Cooperille on tulossa vielä Kodankin kaunista päätä hienompi pää ja ilme, kunhan tuosta toivottavasti vielä vähän kasvaa ja levenee. Ai että! Se on vielä varsinkin alkanut vihdoinkin saada massaa ja turkkia ja miehistyä silmissä, voi jestas että tykkään meidän tulevaisuuden toivosta vaan niin paljon! <3 Eikä olisi tuo lauantain arvostelu voinut alkaakaan Cooperia paremmin kuvaavalla lauseella:

"Very active temperament. Excellent head and expression. Correct move up and down. Good length. Correct pigment. Quality coat."
-> JUN ERI1 SA J-SERT PU2

10kk, 52cm & 20,5kg.
Rockyllekin saatiin heti lauantaina se mitä tultiin hakemaan, eli Latvian serti ja pojusta tuli samalla LV MVA, onnea vielä tätäkin kautta Sari! :) Kyllä oli siis syytä korkata illalla hotellilla molemmille pojille!
Lauantain kruunasi vielä myöhemmin tieto, että Kodan ja Bonitan Viroon muuttanut tytär Sipsik (Hedera's She's Gorgeous) oli ollut Tartossa JUN ERI1 SA J-SERT, ROP-JUN, PN1 & ROP!!!
Aivan huikeaa!!

Kaunis Sipsik. (c) P.Pullonen
Sunnuntaina ei kehistä tarvittu enää oikeastaan mitään, mutta totta kai koko rahan edestä mentiin kun ei jaksettu lähteä iltalaivaakaan aikaisemmaksi vaihtamaan. Cooper oli mahtavasti kuulolla ja seisoi hienosti ennen kehän alkua mutta... juuri kun hampaiden näyttäminen oli (kerrankin) mennyt hyvin, meidän mörköikäinen murkku säikähti selkänsä takana jotain. Syy jäi täysin epäselväksi mitä siellä oli, mutta joka tapauksessa kakara meni siitä niin lukkoon, että tuijotteli vaan nurkkaan selkänsä taakse, eli näytti venäläistuomarille vain takalistoaan. En saanut sitä kääntymään ja seisomaan kylki edellä, en sitten millään vaikka mitä tein...

Sunnuntain kehässä oli tosiaan mörköjä, mutta on se silti niin kaunis!
Liikkeet sentään menivät hyvin ja taisteluvoitto sieltä saatiin, kun toinenkin junnuserti saatiin kotiin viemisiksi.:) Rehellisyyden nimissä en sitä itse olisi antanut, mutta tuomari onneksi taisi ymmärtää että oli junnu vielä vähän ymmällään ja ujolla päällä. Arvostelu oli venäjäksi ja jäi sen takia arvoitukseksi. Tulos siis kuitenkin sama eli JUN ERI1 SA J-SERT PU2.
Tuosta kehämöröstä jäi itselleen vähän hampaankoloon, mutta kivaa oli silti lähteä kotimatkalle kahden sertin kera, Rockykin hienosti molempina päivinä oli VSP.:)


Kotimatkalla ei ollut kiire, joten pysähdyttiin ostamaan tuliaisia ja lenkittämään koiria ihan ajan kanssa. Latviassakin oli mukava pieni pakkassää koko viikonlopun ajan, joten kelpasi koirienkin vähäisessä lumessa tarpoa.:)



Sellainen oli lyhykäisyydessään meidän juniorin ensimmäinen ulkomaanreissu. Cooper yllätti minut reissun aikana monta kertaa, positiivisesti nimenomaan.:D Olin niin epäillyt mitä siitä oikein tulisi, kun se muuten on niin ADHD ja tulisieluinen kakara. Mutta on se onneksi myös rohkea, utelias ja selväjärkinen eikä turhista ressaile. Autossakin nukkui koko matkan, hotellilla ja laivassakin relasi vain. Joten onneksi on myös helppo ja mutkaton matkakaveri kuten isänsä, eiköhän siis jatkoa ole luvassa meidän tulevaisuuden toivolla.:) Olen kyllä kaikin tavoin niin ylpeä ja tyytyväinen meidän pienestä, tai siis jo isosta, pojasta! Kehäkettuilua pitää vielä reenata kyllä, paljonkin, mutta innolla ja mielenkiinnolla odotan miten meidän ferrari tästä vielä kehittyy!

Vihdoinkin Helsingin satamassa klo 00.30.:D 
Näiden hienojen tulosten lisäksi on vielä pakko mainita Kodan ja Hymyn pentueen upeat terveystulokset! Pian kaksi vuotta täyttävistä S-pennuista on nyt luustokuvattu 6/7 ja sieltä tuli lonkissa 4x B/B ja 2x A/A ja kaikilla kyynärät 0/0! Aivan upeaa, kerrassaan! Ollaan Maijan kanssa kyllä todella tyytyväisiä.:) Toivotaan että Hedera's lapsilla on aikanaan vähintään yhtä hyvät tulokset.
Ei siis ollenkaan huono uuden koiramaisen harrastusvuoden aloitus, katsotaan ja toivotaan että se myös jatkuukin yhtä iloisissa merkeissä.:)