perjantai 29. huhtikuuta 2016

Pennuntuoksua ja mejää

Niin se aika vaan rientää ja pennut senkun kasvavat, ensi maanantaina ipanat ovat jo 5-viikkoisia! Voi jestas.:)
Kävinkin eilen pesuetta jälleen kerran katsomassa ja nythän siellä tyypit on jo ihan koirapennun näköisiä! Hirveä meno päällä kun hereillä ovat ja iskevät terävät pikku naskalinsa kaikkeen mitä eteen vaan tulee; omalta osalta varpaisiin, housunlahkeisiin ja kameraan.:D On kyllä kakaroilla väritykset kohdallaan ja tytöt ovat jo nyt selvästi tytön näköisiä ja pojat poikien.
Kodan ja Hymyn lapsukaiset ovat kennel Sancandy'sin S-pentue ja Maija onkin kaikille jo viralliset kennelnimet (ja oikein kivat sellaiset!) keksinytkin. Ensi viikolla vaavelit käyvät eläinlääkärillä pentuetarkistuksessa ja saavat sirunsa, sitten he ovatkin jo ihan "virallisesti" olemassa.:)

S-pentue esittäytyykin tässä, (pikku) naiset luonnollisesti ensin:

Sancandy's Sweetheart
Sancandy's Shot in the Arm
Sancandy's Sunshine
Sancandy's Smile a While
Ja sitten pikkumiehet:

Sancandy's Steal the Show
Sancandy's Sunrise Surprise
Sancandy's Speed Demon
Pennut olivat vielä pärstäkuvien ottamisen aikaan hieman unisia, mutta onneksi sieltä sitten pikkuhiljaa heräilivät, niin pääsin seuraamaan niitä valveilla ja niiden leikkiessä ja kuvia tulikin kameraan lähes 200.:D Maija päästi pennut käppäilemään myös keittiön puolelle ja siellä näytettiinkin pennuille ensimmäistä kertaa myös hieman riistaa, sillä pennelit saivat tutustua sorsan siipiin. Kyllä ne kelpasivatkin ja olivat hienoja aarteita! Kyllä siellä jo kovasti puolustettiin omia siipiä eikä haluttu jakaa sisarusten kanssa niitä.
Olisko seuraavaksi vaikka kunnon kuvapläjäyksen aika siis? ;)


Mammalle pallo ja kakaroille evästä. Ei oo enää tilaa Hymyn masun alla.:D



Elä ala miulle!

Omnomnon, sanomalehteä!
Me vaanitaan täällä meidän heppalinnoituksessa!
Sunshine.
Hei sisko, jos ei haittaa niin syön sun naaman?
Steal the Show.
Kukkuu!
Steal the Show ja sorsan siivet.

Steal the Show. (Koda-kopio!!)
Speed Demon.
Sunshine.
Steal the Show on ihan ilmetty isänsä.:)




Steal the Show.
Sunshine ja Speed Demon.
Suurkiitos Maija kun sain taas käydä ihania pieniä katsomassa! :) Voi kun tuota pennun tuoksua vois pullottaa jotenkin ja sieltä aina sitten imppailla pahimpaan pentukuumeeseen! (Joka jostain syystä on ihan pirun korkealla tällä hetkellä!!)

Koda-isukin kanssa vihdoin ja viimein pitkästä aikaa taas meijäiltiin aiemmin tällä viikolla. Kiitos Hennan, joka laittoi maanantaina extemporee viestiä että joskos VIHDOINKIN lähdettäisiin jälkiä tekemään, niin tuli itsekin lähdettyä! Aina siihen hommaan kuitenkin kaverin tarvitsee, hemmetin vaikeaa olis yksin tehdä eikä sen takia tule lähdettyä koskaan. Olihan toi peuranveri ja sorkat jo vuoden päivät pakkasessa odottaneetkin.:D
Tiistaina tosiaan vedettiin kaatosateessa jäljet metsään Hennan kanssa. Tuli siinä useaan otteeseen naurettua kuinka hullua hommaa tää on ja ei se ihme ole jos "normaalit" ihmiset meitä koiraihmisiä joskus vähän hulluina pitää.. (eiköhän siinä jotain perää ole!;)
Didille verijälki olikin ihan ensimmäinen laatuaan! Neidille tehtiin alkuun 300m jälki yhdellä kulmalla ja yhdellä suoran pätkän makauksella. Kodalle sen sijaan tehtiin sellainen 600m jälki kahdella kulmalla ja yhdellä suoran pätkän makauksella.
Koko illan ja yön satoi kaatamalla vettä ja monesti kävi kotona illalla mielessä että mahtaako tällaisen monsuunin jälkeen olla metsässä enää yhtään mitään odottamassa seuraavana aamuna..

Keskiviikko valkenikin kuivana ja kirkkaana eikä öisestä sateesta ollut tietoakaan. Ihanteellinen jälkikeli siis.:) Ja kyllä se koiran nenä vaan on ihmeellinen kapine! Niin tuo ensikertalainenkin tajusi homman heti ja ihan into piukena jäljesti. Kaameasta sateesta huolimatta kyllä se jälki sieltä löytyi! Molemmat jäljet olivat helpohkoa sammal ja mäntymetsää, mutta molemmilla oli muutama ison ja vetisen ojan ylitys. Koirille helppo juttu, itselleen ei niinkään.:D
Koda oli aivan pähkinöinä omalla jäljellään, olihan meillä peräti 1,5 vuoden jäljestystauko tässä välissä. (Toko/rallytoko ja näyttelyreissut menneet viime aikoina mejän edelle!) Koda on aina ollut lähes kokonaan ilmavainuinen koira ja nytkin se meni ilmavainulla. Hirveän innokkaasti ja itsevarmasti kuin mikäkin se eteni ja meni kyllä koko ajan täysin oikeaan suuntaan, mutta oikoi kulmia ja suoran pätkän makauksen. Senpä takia palautin sen ihan suosiolla taaksepäin, että kävi merkkaamassa makaukset. Ja perhana että kun se kulmalle/makaukselle pääsee, niin se merkkaa aivan hemmetin hyvin. Nuuskii tarkasti, nuolee veren ja jopa vähän kuopii maata. Mutta kun se ilmavainu vie nokan suoraan kulmien ohi oikoen eikä siellä kulmalla siis tule käytyä...
Jos en mitään kivaa palkkaustyyliä sille tuohon keksi, niin täytyy mahdollisissa tulevissa kokeissa vaan toivoa että muut osa-alue pinnat olisivat tarpeeksi korkeat sitten.:D
Mutta intoa ja vauhtia herralla riitti, herranjestas! Varsinkin toinen osuus kirjaimellisesti juostiin, kun Koda oli satavarma minne hän oli menossa. Kokeessa tuota vauhtia ei varmasti hyväksyttäisi, mutta en viitsinyt sitä nyt jarrutella kun Kodalla oli selkeästi vaan niin hemmetin kivaa ja se nautti. Kova vauhti kuitenkin hieman kostautui viimeisellä pätkällä, kun Koda väsähti ja jäi hieman pyörimään paikoilleen. No, pieni juomatauko yhdessä ojassa auttoi ja sieltä suoraan sorkalle. Kyllä virtasi sen jälkeen jo hiki itselläänkin!
Hennan kanssa sovittiinkin että otetaan mahd pian heti uudestaan. Josko tämäkin tästä taas siis pikkuhiljaa.:)

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Pentupläjäys

Kävin aiemmin tänään Hymyn ja Kodan pesuetta jälleen katsomassa. Pennuilla tänään ikää 18vrk ja nyt siellä on kaikilla silmät auki ja maailma avartumassa sitä mukaa pikkuhiljaa.:) Pennut ovat muuttaneet isompaan aitaukseen ja käyvät jo itse pissalla sanomalehdillä. Enimmäkseen edelleen vielä nukkuvat, mutta kuhina on kova kun hereillä ovat.:D
Pennut saivat tänään matokuurin ja painoja katsottiin, kilo oli useammallakin tullut täyteen joten kyllä sitä on Hymyn maitobaarissa ahkerasti roikuttu.:)
Kerta kaikkisen ihanan näköistä ja oloista sakkia! Osa tyypeistä vaikuttaa jo nyt rauhallisilta ja lunkeilta, mutta annas kattoa onko se ihan koko totuus kuitenkaan..:D

Tarkoitus oli tänään jokainen pentu kuvata erikseen, mutta se jää sittenkin vielä odottelemaan. Oli sen verran unista porukkaa ja matokuurin jälkeen ilmeet lähinnä inhosta irvisteleviä.:D Kivoja kuvia silti sain pennuista tänään ikuistettua ja tässä niistä joitakin!

Esikoistyttö josta tulee Sancandy's Sweetheart.:)

Toinen typykkä.


Tumma poika kauniilla valkoisilla tassuilla. 
Kukkuu maailma, täältä me tullaan! Kunhan otetaan ensin nokoset.
Tumma poika.
Piirtopäinen poika.
Kolmas poika, josta tulee Sunrise Surprise isänsä mukaan.

Pötköjono.


Masut täynnä on hyvä olla.<3
Raawwr, syön äiskän hännän!

Hymy putsaa.
Valtakunnassa kaikki hyvin.<3 Yksi pennuista nukkui Hymyn selän takana piilossa.

Koko poppoo koolla.:)

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Pertunmaa RN

Tänään oli aikainen herätys ja 8.30 auto starttasi pihasta kohti Pertunmaan ryhmistä! Mentiin kaverini Sarin kyydillä, kun oli hänkin tulossa flättinsä kanssa samaan paikkaan ja vieläpä samalle tuomarille heti tollereiden jälkeen. Olikin paljon kivempaa mennä samalla kyydillä kun oli seuraa matkan ajan, kun sellainen parin tunnin ajo oli kuitenkin edessä.:)
Pertunmaa oli ihan keskellä ei mitään ja näyttelypaikka olikin melko erilainen mitä yleensä; tila oli sellainen hyvin pieni mutta siisti liikuntahalli. Pihalla pyöri kaksi kehää ja sisällä kaksi muuta.
Kun päästiin sisälle kamoja viemään kehän laidalle, niin heti sattui viereisen kehän laidalla silmään tuttuja, nimittäin meidän kanssamme Druskininkaissa olleet lagotto-ihmiset, ja tietysti piti morjenstaa, muistella reissua ja Liettuan helteitä ja kysellä miten sen jälkeen on mennyt. Minut sitten siltä seisomalta myös pestattiin viemään Reea-niminen ihana lagotto-rouva paras narttu-kehään! Mielelläni kyllä menin ja Reea liitelikin niin upeasti että ei tarvinnut kuin hihnasta pitää kiinni.:) Nuoremmat veivät tällä kertaa sijoitukset veteraanin kuonon edestä, mutta meillä oli kehässä hauskaa ja uusi kiva kokemus itselleenkin!

Sen jälkeen jäätiinkin odottelemaan tollerien kehän alkua. Tuomarina tolloilla oli vanha tuttu ja ihana Helin Tenson, joka Kodasta on hirmuisesti tykännyt aiemminkin. Tallinnassa siis saatiin häneltä SERT ja VSP ja viime kesänä silloin erittäin harmittava PU3 sijoitus ja varaserti. Siitä siis hampaan koloon jäi ja siitä lähtien olen vaan koko ajan kytännyt missähän Tenson mahtaa seuraavan kerran taas olla. Ja vihdoinkin pitkän odotuksen jälkeen hänen kehäänsä taas päästiin!
Pertunmaalle oli ilmottu kahdeksan tolleria, joista seitsemän oli paikalla. Koda oli ainoa uros! Herranjumala en ollut uskoa silmiäni ja tuuria, kun uutiset kehän laidalta kuulin.:D Mutta sitten vasta alkoikin jännittää, nyt oli sellainen sauma että NYT TAI EI KOSKAAN ja takaraivossa vaan pieni ääni huusi että mitäs jos ei tulekaan sitä SA:ta tällä kertaa kun ei sitä kuitenkaan koskaan tiedä! Uudelle tuomarille ei ole niin jännää mennä kun ei osaa yhtään odottaa mitä sieltä tulee, mutta kun oli tuomari jolla tiesi että pitäisi pärjätä niin herranjestas että jännitti!

No, sain itseni sen verran kasaan että kehään (onneksi!) sitten kuitenkin päästiin.:D




Koda oli taas tyyni, mutta iloinen ja tuomaria pusutteleva itsensä. Seisoi kauniisti ja juoksukin tuntui hyvältä, pohjakin oli kyllä huippu! (Ja noi pienet lätkäkaukaloseinät aivan ihanat.:D)
Tenson on tunnettu, että arvostelee pitkään ja hartaasti ja käyttää paljon aikaa, mutta nyt se tuntui extra pitkältä ajalta tuo seisominen! En kuullut tuomarin arvostelua ollenkaan, mutta sieltä se punainen ja heti perään vaaleanpunainen lappu nousi, JES! Kodan toinen serti, VIHDOIN JA VIIMEIN! Kyllähän sitä jo olikin odotettu tässä pieni tovi...:D
Koda sai muutenkin kyllä ehkä upeimman arvostelunsa ikinä, mikä lämmitti mieltä niin tavattoman paljon:
"Erinomaiset mittasuhteet ja luuston omaava uros. Komea uroksen pää. Hyvä ilme. Kauniit korvat. Kaunis ylälinja. Erinomainen eturinta ja rintakehä. Erinomaisesti kulmautunut. Erinomainen turkki ja väri. Liikkuu hyvin. Hyvä häntä."



Sitten päästiinkin odottelemaan sitä kotimaan ensimmäistä roppikehää! Kerkesin kuitenkin siinä välissä vielä esittää Taika-rouvan valioluokassa. Aivan ihana ja lihapullaperso rouva oli kyseessä, lähes 8-vuotias Taika olikin kyllä se kaikista energisin tolleri kehässä tänään.:D Ja ihan liekeissä kun tiesi että tällä uudella hassulla tädillä oli lihapullaa! Rouva olikin sitten hienosti "PN5" ja meillä oli hauskaa, nauratti koko kehäkettuilun ajan.:D
Roppikehään saatiinkin sitten vastaan Minku (Magicfox Nebbiolo) ja koska Tenson todella mielellään laittaa narttuja ropeiksi niin ei oikein odotuksia ollut ja itse asiassa salaa toivoin VSP:tä että oltaisiin saatu lähteä kotiin ( lue pentuja katsomaan!) Juostiin kerran ympäri yhdessä, jonka jälkeen tuomari totesi että kyllä tänään uros on paras ja ojensi meille sen punakeltaisen ruusukkeen! EI APUA <3 Multahan meni pasmat ihan sekaisin, itku ja liikutus oli valtava ja oli pakko halata tuomaria kun olin niin sekaisin.:D Kodan eka roppikehä Suomessa ja ROP!<3 Voi mun ihana uskomaton pikkumies, joka ei lakkaa yllättämästä! Tää on meille silti niin harvinaista herkkua että ei vieläkään oikein sisäistä tätä.:')

ROP Mäkiharjun Zupreme Surprise, VSP Magicfox's Nebbiolo (Kodaa ei enää kiinnostanut poseerata kun lihapullat loppui!)
Melko leuhka ukko, mutta suotakoon se hänelle! <3

No, koska suunnitelmiin tuli tosiaan sellainen PIKKU muuttuja niin piti alkaa pähkäilemään mitä sitä oikein sitten tehtäisiin. Koska tosiaan alkuperäinen suunnitelma oli, että oltaisiin Pertunmaalta hypätty Jyväskylästä tulevien kavereideni kyytiin ja oltaisiin siitä ajettu Hyvinkäälle tosiaan pentuja katsomaan. Mutta ryppi odotti. Se monen tunnin odotellu ei kuitenkaan hirveästi kiinnostanut, kyllä se pentujen näkeminen houkutti paljon enemmän. Moni pitää meitä taatusti hulluina, mutta me oltiin jo saatu se mitä me haettiin ja enemmänkin ja se riitti meille oikein hyvin. Kävin siis ilmoittamassa, että me emme jää ryppiin, joten matka kohti pentulaa saattoi alkaa.:)

Siellä olikin juuri sopivasti jo muutamalla pikkupirpanalla alkaneet jo silmät aueta! Ja aivan hirveä kuhina siellä kävikin, kyllä siellä jo möyritään, ryömitään ja melua pidetään.:D Ja maanantaina tosiaan ovat vasta kaksiviikkoisia! Hymy otti meidän tulon tosi rennosti, ei haitannut vaikka kolme ihmistä (yksi poika menee siis Jyväskylään tälle kaveripariskunnalleni) istui siihen pentulaatikon luokse ja Hymy oli vaan mielissään kun sai kaikkien sylissä käydä rapsutettavana.<3

Tässä linkki yhteen lyhykäiseen videoon minkä instagramiin latasin:
https://www.instagram.com/p/BD_A6_ytqb3/?taken-by=whysosiirious

Ihan mahtavan oloista sakkia ja tosi tasainen pentue muutenkin. Siellä on yksi aivan Kodan pikku kopio; tumma piirtopää poika jolla neljä valkeaa tassua, iso valkoinen rinta ja lisänä vielä valkea hännänpää, EN KESTÄ! <3 Valkosia sukkia ja rintoja siellä on muillakin.:)
Kyllä siellä parin viikon päästä on jo sellainen meno ja melske menossa että...!

Maijan ottamia kuvia ovat nämä!




Ensi viikolla onkin sitten tarkotus käydä kaikkien pärstät kuvaamassa tarkemmin, kun kaikilla silmät ovat kunnolla auki varmasti jo silloin.:) Kyllä tämä pentulassa käynti voitti rypin ihan satanolla! Voi tuota pennun ääntä ja tuoksua.<3 Mitenkäs tuohon ensi viikonloppuun edes enää oikein malttaa??

Mutta kaiken kaikkiaan oli kyllä niin kertakaikkisen upea lauantai, että ei tämä hevillä unohdu! Sarille kiitokset kyydistä ja seurasta, samoin Hannalle ja Jarnolle ja näyttelykuvista myös isot kiitokset! :) Upea Koda-iskä ja upeat pennut.<3