maanantai 26. toukokuuta 2014

Edustushommia

Eilis aamuna suuntasimme kohti Heinolaa ja Päijät-Hämeen Noutajakoirayhdistyksen suurta kevät Match Showta. Mätsärin lisäksi tarkoituksena oli tuoda noutajakoirarotuja esille ja esitellä yleisölle kaikki noutajat. Kodalla oli suuri ilo ja kunnia edustaa tollereita kyseisessä tapahtumassa. Poju selviytyikin kunniatehtävästään hienosti ja kantoi punaturkkiaan ylpeydellä isompien noutajien joukossa. Jokainen rotu esiteltiin yksitellen, juoksimme muutaman ympyrän ja näytettiin rakennetta sekä tokoiltiin muutaman liikkeen verran samalla kun juontaja selosti rodun alkuperää, historiaa sekä käyttötarkoitusta.
Kehän laidalla sain sitten vastata muutamiin kiinnostuneiden ihmisten kysymyksiin ja monet tulivatkin ihailemaan "kuparinväristä koiraa".:) Koda oli myös varsinkin lasten mieleen hyvin paljon, juuri punaisen turkkinsa ja "nallekarhumaisen" ulkonäkönsä puolesta joten rapsuttelijoita riitti ja pojuhan nautti!
Kerettiin myös käväistä itsekin kehässä pyörähtämässä itse varsinaisessa mätsärissä ja kivasti meni; nuorten kolmosia oltiin ja keltainen ruusuke lähti mukaan hyvän mielen lisäksi.
Pakko ihailla sitkeitä koiraihmisiä; kesken kaiken alkoi saataa kaatamalla ja ukkonenkin paukkasi taustalla mutta kehässä vaan jatkettiin kuin mitään ei olisi ollutkaan.

Tämän viikon suunnitelmiin kuuluu BH-treenien lisäksi (toivottavasti ei enää yhtä kuumissa oloissa kuin viime viikolla, HUH!) myös vierailu vanhainkotiin, jossa Koda pääsee pyörähtämään vanhusten iloksi ja kaveriksi.:) Sitä odotellessa!


sunnuntai 18. toukokuuta 2014

BH:ta ja tolloilua

Viikko sitten lauantaina startattiin tosiaan tuo BH-kokeeseen tähtäävä kurssi. Meillä on sama opettaja kuin parilla viime kesäisellä kurssilla, joten helppo oli aloittaa tutussa opissa. Meillä oli jo silloin puhetta BH-kurssista, mutta ei se olisi missään nimessä vielä viime kesänä ollut mahdollista 10-kuisen riiviön kanssa.:) Mutta nyt aika tuntuu oikealta, vaikka hommia saa tuon jätkän kanssa kyllä tehdä! On nimittäin sellainen uhmaikä menossa ja tytöt mielessä ja koulutus pielessä, tai ainakin siltä välillä tuntuu. Se on ihan päiväkohtaista jäbän kanssa tällä hetkellä.
No, ei tosiaan aloitettu ihan hirveän tosissaan vielä viikko sitten. Käytiin ensinnäkin BH-kaaviota läpi, lähinnä suullisesti, ja keskusteltiin koiran heikkouksista ja vahvuuksista. En Kodan kanssa ressaa kaupunkiosuutta ollenkaan, se on niin citykoira, mutta juurikin tuo tottelevaisuus-osuus jännittää! Hyvänä päivänä se saattaisi mennä sen tältä istumalta läpi, toisena taas ei olisi korvia luultavasti ollenkaan. Koira siis kyllä oikeasti osaa ihan jokaikisen asian mitä tuossakin kokeessa vaaditaan ja luotan siihen, kyse on lähinnä siitä että luottaisin myös itseeni ohjaajana, joten tuon kurssin käyminen on lähinnä sitä varten että oppisin nyt vihdoinkin luottamaan itseeni ja sitä kautta parannettaisiin punaturkin ja minun yhteistyötä.
Me ollaan Kodan kanssa niin pitkään pidetty taukoa tokosta ja tehty siinä välissä lajeja joissa koiran ei tarvitse olla koko ajan kontaktissa (agilitya ja mejää lähinnä siis), joten jännitti kyllä miten noi perustottis-taidot sieltä löytyisi taas. Mutta löytyihän ne, ainakin aika ajoin. Lähdettiin tekemään BH-kaaviota niin, että Koda oli aluksi makuupaikalla, kun toinen koira suoritti seuraamisosuutta. Minun piti pari kertaa käydä käskemässä se takaisin maahan Kodan noustessa istumaan ja välillä kävin palkkaamassa myös. Kyllä se ihmeen hyvin meni ja välillä poju rentoutui niin että kävi ihan päätä myöten makoilemaan. Sitten vaihdettiin paikkoja ja lähdettiin työstämään taas seuraamista. Kyllä sekin sieltä taas löytyi, ei se koko matkaa minua katsonut mutta kuitenkin. Tehtiin tästä osuudesta myös nimenomaan kivaa tekemistä, eli vähän rallytokomaisesti kehuin ja palkkasin paljon. Otettiin myös pari luoksetuloa mitkä menivät hyvin, paitsi että Koda tuli lähes automaattisesti sivulle, kun PK-puolella luoksetulo tehdään eteen. No, pieni kauneusvirhe siis, pääasia että tulee luokse kuitenkin.


Torstaina saatiinkin sitten lisää treeniä kahden BH-kokeen jo suorittaneen hovawartin kera. Koda oli kyllä kuin ala-asteelainen kahteen lukiolaiseen verrattuna.:D Olihan niiden tekemistä ilo katsoa, mutta vaikea verrata kuitenkin kahta täysin erilaista rotua, joista toinen palkkautuu jo pelkästä tekemisestä ja toinen tekee vain jos palkka ja motivaatio on tarpeeksi hyvät.. No, erittäin hyvää häiriökoiratreeniä, vertaistukea ja hyviä vinkkejä Sannalta saatiin, treenataan ensi viikolla uudestaan tällä porukalla!

Tämän viikonlopun kurssikerta ei sitten mennytkään ihan nappiin. Kaikki tuntui jotenkin taas niin hirveän vaikealta. Koda kyllä periaatteessa oli ihan hyvin kuulolla, mutta.. reagointi oli jotenkin niin hidasta ja jäykkää. Pelkkä "maahan"-käskynkin toteutus kävi niin verkkaisesti. Kyllähän se toki ymmärsi mitä piti tehdä mutta aina jäi vaan miettimään pari sekuntia ja meni sitten maahan. Joten palattiin taas askel taaksepäin ja yritettiin vaan innostamalla saada nopeampia reaktioita käskysanoihin. Paikalla pysyminenkin oli tällä kertaa hankalaa; ei edes viereisellä kentällä pyörineet jalka-ja koripallo pelit häirinneet eivät kiljuvat ja pyöräilevät lapset tai autot vaan ne toiset KOIRAT. Niiden luokse piti päästä koko ja vielä kun kaikki kolme muuta olivat narttuja.. Joten joo-o, kuten jo sanottu, hyvin päiväkohtaista on tämä homma tällä hetkellä!

No, kun nyt viikolla oli tosiaan kahdet rankat BH-treenit niin nyt viikonloppuna ollaan vaan oltu ja nautittu auringosta! Tollokin on saanut olla vain tollo ja juosta ja jahdata frisbeetä minkä vaan on jaksanut.

Kellä frisbee, sillä onni!
Keksittiin myös oma laji; frisbee agility.
Letkee kesämies!
Ajelin viime viikolla Lahteen ja kävin hakemassa meille vähän riistaa, jota Päijät-Hämeen Noutajakoirayhdistys hommasi jäsenilleen. Tällä järjestöllä muuten homma kuin homma toimii! :) Ostin meille variksen sekä lokin ja sain siihen kaupanpäälle vielä hienon fasaanin, jota tänään käytiin vähän kokeilemassa. Oli todella kuuma, joten tehtiin vaan pari perusnoutoa, jonka jälkeen vedin vielä lyhyen jäljen fasaanilla. Oli ihan yhtä ihana juttu kuin jo edesmennyt fasaaninnahkadami!


Tästä se kesä voi nyt alkaa! Nauttikaa! :)


keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Kouvolan RN ja hakuruutua

Sunnuntai-iltainen ukkonen pamautti modeemini pimeäksi ja nytkin lainailen tämän illan naapurin mokkulaa että saan jotain aikaiseksi, joten eipä ole voinut tänne kirjoitella aiemmin.
Eli siis joo, sunnuntaina tosiaan käväistiin Kouvolassa ryhmiksessä, mutta eipä tuolta reissulta jäänyt hirveästi jälkipolville kerrottavaa. Tuomarina oli Jaana Hartus ja olin hänestä kuullut paljon hyvää ja juuri hänelle olin jo pitkään halunnut Kodaa kiikuttaa, mutta tämä tuomaritäti piti selkeästi jalkavista ja sporttisemmasta mallista kuin perus Mäkiharjun tankkerista. Mukava tuomari oli kyllä muuten sekä minulle että koiralle ja purentaa tarkistaessa totesi että "kyllä näillä hampailla on hyvä sorsaa kantaa". Hän myös mittasi jokaisen punaturkin ja Kodaahan ei ollut koskaan aiemmin mitattu, mutta eipä jätkä ollut mittatikusta moksiskaan. Olisin kyllä halunnut kuulla paljonko tuli korkeutta tuomarin mukaan...
Koda oli kehässä niin tavattoman hieno, oli tuosta pikaisesta näyttelykurssista hyötyä sillä nyt oli se takapääkin hyvin alla ja jämäkästi mukana posetuksessa. Se ei ole koskaan seissyt noin hienosti ja juoksukin tuntui parhaalta kaikista tähän astisista, mutta kehäkin oli tällä kertaa iso että tilaakin oli. Joten kehäkäyttäytymiseen olin niin tavattoman tyytyväinen, poju vaan näyttää nauttivan huomiosta. Näyttely järjestettiin pienellä lentokentällä ja kehien yllä lenteli pieniä koneita ja koirat olivatkin niistä ihan ihmeissään.:)
Koda oli siis ensimmäistä kertaa nuorten luokassa ja Hartuksen mielipide oli seuraava:
"Keskikokoa kookkaampi ikäisekseen, varsin voimakasrakenteinen, pitkähkö uros joka tänään vielä näyttää kovin suurelta. Näyttävä pää. Voimakas kallo ja reilu stoppi. Hieman kookkaat korvat. Hieman lyhyt kaula. Toivoisin hieman enemmän raajakorkeutta. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvä askelmitta. Keveyttä saisi olla enemmän."
-> NUO EH2.
Eikä nyt tuossa EH:ssa mitään sinänsä, mutta en vain tunnista Kodaa tuosta arvostelusta ollenkaan. Tuomarin kommentit kehän jälkeen olivat vielä niin ristiriitaiset, kun hänen mukaansa Koda on kookas ja näyttää suurelta, ja silti olisi pitänyt olla vieläkin suurempi, ilmeisesti? Ja Koda on kuulemma siinä iässä että pää näyttää erityisen suurelta kroppaan verrattuna, mitä? Ja kuulemma pitäisi edelleen tulla vielä vähän massaa lisää ja kehittyä vielä, koska Kodalla on erinomainen ja vahva luusto ja massan pitäisi vastata sitä ja silti hän vielä sanoi että tämä on jo lähes valmis koira?! En oikeasti vaan ymmärtänyt näistä yhtään mitään, päinvastoin nuo kommentit sekoittivat vaan entisestään joten luu jäi vähän käteen.
Mutta kehäkäytös oli täysi 10, joten tästä silti ihan ok jatkaa. Meillä on vielä yhdet näytelmät Järvenpäässä ja sen jälkeen pidetään taukoa kesäkuun ajan, heinäkuun loppuun olen ajatellut Mäntsälän kehissä pyörähtää.


Mutta mitä nyt olen nuorten luokkia näyttelyissä seurannut ja asiasta ihmisten kanssa puhunut, niin on kyllä vähän sellainen tunne, ettei noita nuoria oikein noissa näytelmissä juurikaan arvosteta. Tiedä sitten johtuuko se juuri tuosta kehitysvaiheesta, että se on vain sellainen lyhyt välivaihe, vai ajatteleeko tuomarit koiran tosiaan olevan vielä kesken kun se ei ole vielä avoimissa. No, tiedä häntä. Saatan kyllä joihinkin näytelmiin (luultavasti Toller Showhun) jäbän ilmoittaakin avoimiin vaikka nuoriin saisi vielä mennäkkin.

No, tänään oltiin tosiaan korvaamassa sitten taipparikurssin viimeistä tuntia ja vuorossa oli hakuruutu. Koda ei ollut aiemmin varsinaisesti juuri hakuruutua tehnyt vaikka hakua toki muuten. Ohjaaja ripotteli metsään dameja sinne tänne ja koirat hakivat yhden damin yksitellen. Meidän ensimmäinen haku meni kirjaimellisesti metsään. Koda lähti vaan merkkailemaan aluetta omakseen, nosti jalkaa joka puskaan ja kaapi vielä mullat päälle. Kyllä se jonkun damin kävi etsimässä, mutta jatkoi merkkailureissuaan vaan. No siinä vaiheessahan mulla meni hermo ja usko ja meinasin jo lähteä pakkaamaan koiran autoon mutta hammasta purren jäätiin paikalle vielä.
Seuraavat haut lähtivät kyllä sitten ihme kyllä kulkemaan ihan kivasti, kun poju pääsi vähän jäljille koko hommasta. Innoissaan lähti etsimään, merkkailuja tuli kyllä edelleen, mutta dami etsittiin ja palautettiin hirveällä vauhdilla että välillä mentiin mammasta ihan ohi. Tuo merkkailu ärsyttää mua niin suunnattomasti, mutta kyllä se silti ihmeen hyvin keskittyy ja jaksaa etsiä ja hakea ja kyllähän se tuosta hommasta tykkää! Ei se sieltä metsästä yleensä tule ilman damia tai riistaa.
Erityisen tyytyväinen olen suoritukseen, jossa kaikki etualan damit oli jo haettu joten jäljellä olivat kauempana rinteessä piileskelevät damit. Koda oli aiemmin etsinyt lähimpiä dameja, mutta irtosi todella hyvin myös kauemmaksi ja etsi hirveällä innolla ja vauhdilla ja tällä reissulla ei tullut edes niitä merkkailuja! Koda tosin hakeutui lopuksi muistinsa turvin paikkoihin joissa dameja oli ennen ollut, joten otin sen sivulle takaisin ja lähetin uuteen hakuun ja dami löytyi!
Joten joo-o, alku oli todella hankala mutta tekeminen parani kyllä huomattavasti joka kerralla. Kyllä se tosta hommasta tykkää, sen ihan näkee, mutta ainakin vielä tällä hetkellä tuo sukupuolivietti vie nuorta miestä kyllä kuin pässiä narussa. Mutta treenataan tätä jatkossa kyllä, ja nyt kun meillä vihdoinkin on omaa riistaakin niin vaihdetaan damit jossain vaiheessa variksiin kuten taippareissa kuuluukin.:)
Lopuksi tehtiin vielä opettajamme isolla ja painavalla damilla lyhyt jälki jokaiselle koiralle, sehän nyt oli Kodalle helppo nakki.

Damijäljellä.

Eevalla oli Stellan lisäksi myös Jedi mukana, joten olipas kiva nähdä isukkiakin pitkästä aikaa! On se vaan niin komia että! Isä ja poika pikkasen mittiali toisiaan ja uhitteli tottakai, pojat kun on poikia. Mutta saatiin ne kuitenkin aisoihin ja saatiin hyviä ohituksia lähietäisyydeltä aikaiseksi, hyvää treeniä varmasti kummallekin uroolle.:)


Kyllä mä silti luulen, että tää oli nyt NOMEn osalta tässä tällä kertaa. Varmasti siis treenataan näitä perusjuttuja dameilla ja riistalla, koska se on hyvää koiran koulutusta yleensäkin ja kivaa tekemistä koiralle, mutta ei tää silti ole meidän juttu. Vähän sama fiilis on kuin tossa toko-hifistelyssä. Mutta ei tämä silleen sytytä. Se WT voisi olla kivaa, mutta että edes pääsisi treeniryhmään niin siihenkin tarvii sen taipparituloksen joten juupajuu..

Lauantaina meillä alkaa kauan suunniteltu ja odotettu BH-kurssi. Pienissä haaveissa ja tavoitteissa olisi tuo BH-koe suorittaa vielä tämän kesän/syksyn aikana (siihen meillä on paljon paremmat mahikset kuin taippareihin!) ja jos tuo toteutuu niin lähdetään tosiaan tuolle PK-puolelle, siitä olen aina ollut enemmän kiinnostunut kuin NOMEsta ja luulen että se olisi Kodallekin sopivampaa. Palataanpa siis asiaan ensimmäisen tunnin jälkeen ja jos nettikin alkaisi taas pelittämään niinkuin pitää!