Level up!

Huhhuh..onpas kyllä ollut pitkä ja rankka viikonloppu takana, sekä koiralla että mammalla sekä varmasti myös koiran ohjaajalla. Meillä on nimittäin (nyt jo onneksi takana päin!) ollut tuplakisa-viikonloppu Heinolassa, kuinkas muuten kuin rallytokon merkeissä! Kodalla oli siis startti sekä eilen, että vielä tänään toinen. Tanjan piti Kodan lisäksi startata toisen bordercolliensa kanssa, mutta Sara meni sitten harmillisesti tiistaina aloittamaan juuri "sopivasti" juoksut.. Tanja oli kuitenkin todella kultainen, kun siitä huolimatta tuli silti ohjaamaan Kodaa kumpanakin päivänä.:)

Ei oltu käyty tässä HPSK:n hallissa aiemmin, ja voin kertoa että kun ensimmäisen kerran kyseiseen halliin astuttiin sisälle, niin järkytys oli varmaan ensimmäinen sana mikä mieleen tuli. Eipä nimittäin me kumpikaan noin "eksoottisessa" kisapaikassa ennen oltu. Ehkäpä kyseinen kuva hieman avittaa asiaa:

Hallin alkupää oli siis täynnä busseja sekä veneitä, tämä olikin alunperin kylmävarasto niiden talvivarastoimista varten.:D Vasta hallin toisessa päässä näkyi pieni välkähdys vihreää, missä sitten itse kisakenttä oli. Paikka siis oli mielenkiintoinen, mutta nopeasti siihen totuttiin ja itse kisapaikka oli todella rauhallinen koko viikonlopun ajan, koirilla oli tilaa ja oma rauha kentällä ja sen vieressä ja tekonurmikin näytti uudelta ja puhtaalta. Kelpo kisapaikka siis kaikesta huolimatta! :)
Koda oli alunperin ilmoitettu alokasluokkaan kummallekin päivälle, mutta niin toivoin että saataisiinpa alokasluokka jo heti lauantaina klaarattua pois alta. Lauantain rata oli todella helppo, ei siinä ollut oikeastaan muuta kuin molemmat askelsarjat sekä käännöksiä, ei ollut edes pujottelua tai spiraalia. Kuitenkin pisteet jäivät koko alokasluokassa todella alhaisiksi, sillä tosi monella koiralla oli juurikin tuo kova nuuskutteluongelma.

Tanja otti Kodan odottelemaan jo hyvissä ajoin halliin ja reenaili ja herätteli pikkukettua hommiin. Koda olikin reenatessa ihan into pinkeänä, me kun ei olla tehty pariin viime viikkoon yhtään mitään kun on vain satanut ja satanut. Koda piti ihan mahtavaa kontatkia koko ajan ja kaikki näytti tosi lupaavalta. Kaksikko joutui kuitenkin odottelemaan omaa vuoroaan ihmeen kauan, sillä tuomarilla oli tuomariharjoittelija mukana ja arvostelujen kirjoittaminen kesti extra kauan, sekä juuri ennen Kodaa oli vielä pari vähän hitaampaa koirakkoa muutenkin..Kodalla siis hieman into, energia-ja kiinnostustaso laski juuri ennen omaa suoritusta.
Ja kun Tanja Kodan vei uudelle tekonurmelle niin voi että sitä noutajan nenää! Sehän painui samantien maahan nuuhkimaan. Punainen nenä se vaan kävi ja kävi ja pystyin välillä näkemään Tanjan hieman turhautuneen ilmeen ja tiedän kyllä ton tunteen niin hyvin! Koda on niin monessa tokokokeessakin mennyt nenä maassa että voi hohhoijaa. Silti, siitäkin huolimatta kaksikko eteni radalla hyvää vauhtia ja tekikin hyvää työtä! Kaikki tehtävät menivät puhaasti eikä yhtäkään tarvinnut edes uusia. Silti jäätiin jännämään pisteitä, että kuinka paljon tuo Kodan nuuskuttelu oikein vaikutti. Tollopoika ei tosin todellakaan ollut ainoa jolla nuuskuttelu oli suurin ongelma ja se vaikuttikin monen koirakon pisteisiin. Oli vain yksi 100 pisteen suoritus sekä sen lisäksi vain pari jotka saivat yli 90. Todella moni koirakko jäi jopa alle 80 pisteen. Sen takia yllätys oli suuri, kun Kodan kohdalla luettiin pisteet 88/100! Voi mikä huippu-ukko!<3 Tuomarin kommentti koepaperissa sanoikin että "Tehtävät kyllä osataan, vaikka nenä välillä vie." Ja se pitää kyllä ihan prikulleen paikkansa.:) Kaikki pistemenetykset johtuivat juuri tuosta nuuskuttelusta sekä pari -1p tulivat vinoudesta.
Vaan mitäpä siitä, tuo hieno tulos merkitsi sitä että Koda ansaitsi itselleen koulutustunnuksen RTK1 sekä sen lisäksi sai lipun avoimeen luokkaan! Tämän myötä meni meidän blogin bannerikin jo nopeasti uusiksi. Mulla oli kamera kyllä mukana, mutta totesin kuvaamisen täysin mahdottomaksi kun halli oli niin pimeä, olisi ollut niin hienoa kunnon kuvia saada!

Koda on aina osannut arvostaa näitä poseerauksia.:)

Saatiin kuin saatiinkin siis se paljon toivottu toinen koulari sekä level up!
Sitten pitikin hieman miettiä, että mitä tämän sunnuntain kanssa oikein tehtäisiin. Koepaikka kyllä oli varma, mutta luonnollisesti alossa ei enää voitu startata. Ei avoluokka niin paljon vaikeampi ole, tuleekos siellä nyt oikeastaan 4-5 sellaista kokonaan uutta liikettä ja sen lisäksi takapään käytön pitää parantua sillä käännöksien pitää jo olla tosi tiukat.
Tuon Lahden kokeen jälkeen aloin kyllä jo Kodan kanssa hieman avonkin liikkeitä sivuta ja ryhdyttiinkin pikkuhiljaa hiomaan mm. pyörähdystä, houkutusta, seisomista ja käännöksiä. Perusteet Koda niihin oppi nopeasti, mutta silti ei niitä kovinkaan paljon hinkattu eikä mitenkään reenattureenattu oltu. Vielä kun tosiaan pari viikkoa on vaan satanut ja kaikki kentät ovat läpimärkiä, niin ei oltu reenattu siis yhtään! Kysyin Tanjan mielipidettä ja tämä sanoikin että joojoo ilman muuta kokeillaan.:D No, niin sitten tehtiin, ilmoitettiin että luokka vaihtuu ja paikalle tullaan, olihan koemaksukin jo maksettu. Kyllä jännitti ja vähän hirvitti, mutta toisaalta pakkohan se on koittaa, kun ei kukaan näitä tuloksia kotisohvallekaan ilmaiseksi tuo.:)

Niinpä siis ajeltiin Heinolaan tänäänkin, hyvin märässä ja ankeassa kelissä edelleen. Oltiin jo etukäteen ajateltu Tanjan kanssa, että kunhan nähdään rata niin reenataan Kodan kanssa vaan parit oudoimmat liikkeet ja viedään autoon ja otetaan se lähes suoraan sieltä kehään, ettei tulisi lauantain kaltaista pitkää odottelua ja turhautumista ja mahdollisesti sitä nuuskuttelua..
Rata oli omaan silmään melko helppo avorata, ei (onneksi!) ollut mm. houkutusta. Vauhdikas rata onneksi oli, sillä se sisälsi kaksi pujottelua, toinen juosten. Kaksi täysin uutta juttua radalla kuitenkin oli; pyörähdys ja juurikin tuo perusasennosta seiso ja kierrä. Niitä alettiin Tanjan kanssa jännätä ja reenata. Kuten jo mainitsin, perusteet Kodalla niihin kumpaankin on, mutta toistoja ei selkeästi todellakaan vielä tarpeeksi. Kyseinen liike joko tulee tai ei. Kun minä kokeilin seisomista, se tuli Kodalta koko ajan mutta kun Tanja kokeili niin Koda meni syystä tai toisesta joka kerta maahan.. Pyöriminenkään ei kyllä onnistunut juuri lainkaan. Että vain sellainen PIENI paniikinpoikanen siinä molemmilla! Eihän siitä tulisi kuin -10p kummastakin liikkeestä jos Koda ei niitä ollenkaan tekisi..

No, silti kaksikko saatiin lähtöviivalle. Tuo toinen paha liike eli seiso ja kierrä oli vielä heti ensimmäinen tehtävä..ja juuri niin kuin treeneissäkin kävi, Koda meni siinä maahan seisomisen sijasta. Se siis uusittiin ja (luojan kiitos!) toisella kerralla onnistui! :) Nuuskuttelua oli edelleen, mutta kaikeksi onneksi huomattavasti vähemmän kuin lauantaina. Tämän lisäksi Tanja uusi yhden käännöksen, sillä siinä Koda jäi haahuilemaan vähän omiaan eikä tullut perässä. Ja kun tuli pyörähtämisen vuoro..noh, Kodahan ei pyörinyt niin siitä napsahti se -10p, mutta oltiin etukäteen puhuttu että sitä ei uusita, vaan eteen päin vaan. Kyllä oli huokaus iso sekä ohjaajalla, että minulla kun rata oli ohi. Koda oli hieman pökkelö ja sellainen poissaoleva koko radan ajan, vaikka Tanjaa muuten seurasikin ja tehtävät teki, mutta (kuten tokokokeissakin tuomari on osuvasti sanonut) ei ollut läsnä tekemisessä. Epäiltiin kyllä molemmat, että pikkukettu saattoi myös olla vielä väsynyt eilisestä. Lauantain koepäivä venyi melko pitkäksi kun aikataulut olivat myöhässä ja odottelua oli..Kodalla ei myöskään ole ollut kahta koepäivää koskaan aiemmin peräkkäin. Näyttelyitä toki on ollut, mutta siis ihan kunnon aivotyöskentelyä vaativia hommia siis.:D

Koda oli avoluokan toiseksi viimeinen koira, joten tuloksia ei tarvinnut kauan odotella. Ja kyllä meidän pikkuleirissä hihkuttiin kun läpi meni avoluokan korkkaus! Kodalle siis tulos AVOHYV 74p! Ei mitenkään yllätä että pisteet laski noinkin alas alokkaasta, mutta meitä se ei haittaa kun tarkoitus ei todellakaan ole saada sitä sataa pinnaa joka kisasta, vaan tulos merkkaa.:) Tuomarin kommentti oli melko samanlainen kuin eilisessä koepaperissa: "Paljon yksittäisiä nuuskaisuja, koira kyllä osaa."
Kivoja kommentteja, kiva on kuulla että tuomari kyllä näkee että koira osaa vaikka huomio olisikin vähän muussa kuin itse hommassa..:D Kun Koda noin nuuskutellen ja haihatellen vetäisi 74p niin kunhan saisi sen fokuksen kunnolla koko radan ajaksi mukaan niin miten mainio pikkukettu sillon olisikaan! Toivottavasti sellainenkin koepäivä nähdään vielä.:)

Mutta ei voi olla kuin tyytyväinen tähän viikonloppuun ja Koda-Tanja-kaksikkoon! On aikamoista, että voin vain ojentaa koiran hihnan kaverille ja kaveri vie koiran radalle ja noin hienosti vieläpä. Ottaen huomioon, että Tanja kuitenkin on Kodalle melko vieras ihminen eikä kaksikko ole syyskuun jälkeen reenannut yhdessä kertaakaan. Tanja koirineen kun nimittäin muutti tästä meidän naapurista Lahteen, eikä olla sen jälkeen siis pystytty pitämään kimppatreenejä ja kaksikko on siis ihan kylmiltään yhdessä kokeisiin mennyt. Ja tulos on tässä.:) Tanja ei ollut edes kertaakaan Kodan kanssa treenannut ilman remmiä seuraamista ennen tämän päiväistä avoluokkaa, aika hurjaa.:D Riskillä siis tähän kokeeseen lähdettiin, mutta kyllä kannatti, ai että! Tosiasia siis on,että nyt on RTK1 lisäksi se ensimmäinen hyväksytty tulos myös avoimesta luokasta, ei enää kuin kaksi lisää plakkariin niin saataisiin se kolmas koulari pojulle.<3

Päätin silti, että nyt jäädään kuitenkin näiden tulosten jälkeen jo ansaitulle joulutauolle. Pitää silti selkeästi noita avo-liikkeitä vielä treenata ja vahvistaa, ihan rauhassa ja ajan kanssa. (Kunhan kelit paranisi ja pääsisi oikeasti tonne ulos reenaamaan!) Mikään kiire ei nyt siis ole, kaksi tulosta enää tarvitaan ja nyt otetaan siis ihan iisisti. Lähdetään katsomaan ja täyttelemään koekalenteria sitten tuolle alkuvuodelle seuraavan kerran. Kivaa jättää sinnekin vielä haasteita ja tavoiteltavaa ja toivottavasti kevääseen mennessä oltaisiin myös se RTK2 klaarattu.:)
On se vaan niin mainio pikku-ukkeli! Yllätti kyllä ihan täysin, varsinkin tänään! Ja on kyllä uni maittanut, on toi aivojumppa sitten niin rankkaa hommaa.
Näihin rallykuviin ja tunnelmiin tällä kertaa!

Rallya Lahdessa

Käytiin tänään, sopivasti halloweenin kunniaksi, rallytokoilemassa Lahdessa. Koda ja kaverini Tanja starttasivat tosiaan tuossa pari viikkoa takaperin myös Riihimäellä ja olivat siellä todella lähellä saada yli 90 pisteen tuloksen, mutta se tosiaan kaatui Kodan kakkahätään neljä kylttiä ennen maalia.. Jos tuo olisi putkeen loppuun asti mennyt, niin Kodalla olisi tänään voinut jo olla RTK1 plakkarissa. No, turha se enää on jossittela, se koe on nyt taputeltu eikä sille enää mitään voi. Se kuitenkin oli ilahduttavaa, että ennen tätä vahinkoa Koda teki todella hienoa rataa! Selkeästi parastaan tähän asti. Tanja vaan jotenkin osaa olla niin rauhallinen, mutta silti mielenkiintoinen ja tsemppaava Kodalle, että pikkukettu kuuntelee ja tekee hirmu hyvin töitä vaikkei mamma remmin toisessa päässä olekaan.:)
Silti minua jännitti aivan kamalasti, vaikka Tanja ohjaajana oli tänäänkin. Tanjan osaamiseen ja kisahermoihin luotan täysin, Kodasta ei vaan koskaan osaa sanoa millä tuulella se on. Herra kun on vähän sellainen on-off-tuuliviiri. Ja tänäänkin halliolosuhteissa oltiin ja pohjana tietysti taas tekonurmi, joka tunnetusti on noutajan nokkaan yleensä aivan huumaavan tuoksuinen. Viime kerta kuitenkin oli niin hienoa tekemistä, että odotuksia oli paljon ja hinku tietysti jo saada se toinen hyväksytty tulos, kun tuntui taas hetken aikaa sekin niin tuskaisen vaikealta.
Kaksikon vuoro koitti, enkä minä edes uskaltanut mennä kehän laidalle katsomaan, eikä siis kuviakaan ole. Nyt kyllä harmittaa, kun rata oli tosi hauska omaankin silmään ja kaksikko veti hirmu hyvin! Katselin kauempaa sivusta menoa, ja hienoltahan se näytti.:) Alussa Koda vähän nuuskutteli (mistä tulikin -1p puutteellisesta yhteistyöstä), mutta Tanja sai jäbän todella hyvin mukaan sen jälkeen. Radalta ei vauhtia puuttunut (sopii Kodalle!) ja pujottelukin tuli tehdä juosten. Se menikin hyvin, kunnes pujottelun lopussa kehän laidalla oli Kodan mielestä ilmeisesti todella epäilyttävä muovipussi, jota sitten piti pysähtyä ihmettelemään. Sehän sitten oli "epätarkasti suoritettu tehtävä" kun Koda pysähtyi vaikka olisi pitänyt siis juosta. Meno jatkui kuitenkin hyvin ja reippaasti, oli ilahduttavaa varsinkin nähdä että ukkeli teki töitä kontaktissa Tanjan kanssa, kuono siis korkealla ylhäällä eikä maassa päinkään, jes! :) Lopussa kaksikko vielä uusi yhden kyltin, mutta mieluummin tosiaan se -3p kuin -10p otetaan!

Kakkaepisodi on nyt anteeksi annettu.:)

Sitten jäätiin odottelemaan koko ALO2 ryhmän loppua ja tuloksia, pisteitä kun ei erikseen tässä välissä mihinkään ylös saatu. Tanjan kanssa veikattiin, että varmaan tyyliin 80 pisteen puolelle menisi. No mutta, tuomari luki jokaisen osallistujan pistemäärän koekirjoja jakaessaan ja kyllä meidän leirissä hihkuttiin kun Koda ja Tanja olivat saaneet huippuhienon tuloksen 90/100p! <3
Voi jehna, ei ollut tullut edes yhtäkään miinus pistettä vinoudesta, wohoo! :D Tuntui niiiin hyvältä tuon viime kerran jälkeen, että ei todellakaan jaksanut enää jossitella että oltaisiin jo tänään voitu tuo luokkanousu saada. No, toivottavasti sitten jo ensi kerralla! Toiveissa olisi se vielä tämän vuoden puolella kuitenkin saadaan, kun marraskuuksi meille on kaksi koepaikkaa varmistunut.:) Suurkiitos tätäkin kautta vielä Tanjalle!! Tanja ja bordercolliensa Lupe saivatkin vielä myöhemmin tänään avoimesta luokasta kolmannen hyväksytyn tuloksen ja koulutustunnuksen RTK2, onnea vielä siitäkin! Voittajaa kohti siis seuraavaksi.;)
Olin parin viime kokeen jälkeen jotenkin niin masentunut, kun oletin että tää ois sen verran "helppo nakki" että täytyisi todella pahasti mokata, (ja että se on jopa noloa) jos näin "helpossa" lajissa nollille jää. Kyllä noita nollia silti näkee yllättävän paljonkin, jopa alokasluokassa. Eikä se elämä kuitenkaan siihen kaadu, se nyt on nähty.:)
Tässä vielä todella hyvä kirjoitus siitä, minkä avulla olen itseäni tsempannut tässä lajissa jatkamaan. Kannattaa lukaista jos rallytoko vähänkin kiinnostaa:
http://teamaussiex.blogspot.fi/2015/09/rallytoko-se-luusereiden-laji.html

Ollaan me tässä välissä muutakin tehty, ei olla siis annettu synkäksi kääntyneen syksyn meitä (ainakaan vielä toistaiseksi) paljoa hidastaa. Joka viikko noin 1,5kk ajan ollaan nyt kerran viikkoon käyty tekemässä yhteiset noutotreenit kaverini Sarin ja Rocky-flätin kanssa. Kodan kanssa on tehty hommia noilla siipidameilla sekä pelkillä siivillä joka kerta ja kerta kerran jälkeen se tuo niitä varmemmin ja varmemmin ja innostuu niistä ihan hullun lailla, kun huomaa että ne pakataan mukaan.
Lähinnä ollaan tehty pito ja nostoharjoituksia, sekä hakuruutua. Palaukset on jäbällä olleet ihan loistavia.:) Tässä alla muutama kuva tosi hyvistä reeneistä, jotka taidettiin tehdä 20.päivä.

Viime viikolla hain pakkaseen pari heinäsorsaa. Niitä olisi nyt syksyllä/talvella tarkoitus kokeilla myös. Että josko noi maasta käsin nostot oikealla, kokonaisella linnulla lähtisi nyt onnistumaan. Sen takia ollaan lähdetty näin maltilla ja pikkuhiljaa liikkeelle näillä siipidameilla ensin.:) Meillä vaan ei ällöjä vaakkuja käytetä, hyi, vaan ihan kunnon lintuja.:D Täytyy kyllä käydä niillä vesinoutojakin kokeilemassa toki. Mutta kaikki aikanaan.

Viikko sitten oltiin Hyvinkäällä tolloilemassa, kirjaimellisesti. Käytiin nimittäin moikkaamassa tollokavereitamme Hymyä, Vienoa, Donnaa ja Vappua. Tollolauman mukaan lähti vielä lapinkoira Vilja. Samoiltiin pari tuntia Hyvinkään metsissä ja kyllä tekikin hyvää, niin itselleen kuin koirallekin! Kyllä Kodan kelpasi taas juoksennella tuollaisen haaremin kanssa.;) Ja ilmeisen tekohas lenkki olikin ollut, kun kotona pikkuketusta ei näkynyt kuin hännänpää sängyn alta kuorsauksen kera.
Kertokoon alla olevat kuvat kuinka joukossa tollous tosiaan tiivistyy.:)

Hymy, Vappu, Vieno, Koda ja Donna.

Metsänkettu.<3

Komistus kukkulalla.<3

Koda ja Hymy.

Tollot ja erilainen.:)

Ja nyt, hurrrrrrjaa halloweenia kaikille!

Ensimmäinen rallytokostartti!

Vielä viikko sitten oltiin Liettuan paahteessa kehäkettuilemassa, mutta tänään suuntana oli Riihimäki ja homman nimi rallytoko.

Kyseessä oli nimittäin Kodan ensimmäinen virallinen rallytokostartti! Mukaan lähtivät myös kaverini Tanja bordercolliensa Lupen kanssa. Ajatus rallytokoon siirtymisestä oli jo pitkään ollut mielessä ja nyt tokosääntöjen muuttumisen myötä näin sitten tehtiin. Ja ei voi kuin todeta, että miksen minä ole tehnyt tätä jo aiemmin! Niin paljon rennompaa ja kivempaa, iloista rallattelua vaan eikä hampaat irvessä.tekemistä, niin koiralle kuin ohjaajallekin.:)
Ei olla tosiaan tässä välissä niin minkään näköistä rallytokokurssia edes käyty, ihan tokopohjalta ollaan reenattu. Tanja on kokenut rallytokoilija ja Tanjan kylteillä ja opeilla ollaan pidetty yhteisreenejä tässä kesän mittaan.
Huomasin kuitenkin, että koira kyllä osaa ja tykkää mutta itselleni vielä jotkut kyltit ja radan lukeminen ja siellä eteneminen vielä vähän jännittää ja sekoittaa, enkä halunnut kuitenkaan odottaa kun koira oli jo ihan kisavalmis. En myöskään halunnut itse omalla mahdollisella sähläämisellä pilata Kodan intoa ja menoa, joten tässä taannoin ikään kuin puoliläpällä kysyin Tanjalta haluaisiko hän ohjata Kodaa. No, Tanja sanoikin tähän sitten että "joo,tottakai!" joten siitä se ajatus sitten lähti.:)
Ja mikäs siinä sitten, Koda kun on niin avoin ja sosiaalinen tollopoika, niin helposti jäbä lähti Tanjan matkaan ja totteli ja seurasi ja teki mielellään hommia. Niinpä sitä sitten laitettiin koeilmoja menemään ja tänään tuo eka startti sitten oli.

Koepaikkana toimi hiekkapohjainen agilityhalli ja oli mukava huomata, että itse koetilanne oli todella rauhallinen tokokokeisiin verrattuna, kun kehän laidat ovat aina olleet täynnä ihmisiä ja haukkuvia koiria. Nyt koirakoille annettiin tilaa ja työskentelyrauha. Paikalla oli myös muita tollereita, kun koe oli samalla tolleriyhdistyksen mestaruuskoe.

Vaikka en itse siis tänään Kodaa ohjannut, niin oli silti mielenkiintoista (tulevaisuutta varten) kuunnella tuomarin ohjeita ja seurata rataantutustumista. Tanja kävi rataa läpi, näytti peukkua ja sanoi että helppo rata on! Kaksikko starttasi numerolla 11, niin ei siinä hirveän kauan tarvinnut vuoroa odotella kun nopea suoritus tuo on.

Vähän niin kuin tokossakin, niin myös rallytokossa Kodan pieni on ongelma on ollut tuo asentojen vinous, siitä tosin ei saa kuin -1p eli ne voidaan kyllä ottaa. Vahvan tokopuolensa takia Koda myös välillä meinaa istua todella herkästi kun vauhti hidastuu, varsinkin käännöksissä. Tänään tulikin hieman harmillinen pieni ja nopea peppukosketus vasemassa täyskierroksessa, siitä -10p.

Jos Koda oli vielä muutaman ensimmäisen kyltin kohdalla ollut hieman pökkelö, niin kaksikko petrasi hurjasti loppurataa kohden! Koda heräsi toimintaan heti kun alkoi olla muitakin tehtäviä kuin pelkkiä käännöksiä (niitä tässä radassa riitti!) ja varsinkin tuo seuraaminen oli todella tiivistä ja näyttävää! Ihan eri meininki kuin meidän normitoko-seuraaminen. Kyllä se vaikuttaa niin paljon kun koiraa saa kannustaa ja kehua!
Olin hieman tuuminut mitä Koda sanoisi pystyssä telineissä olevista kylteistä, kun meidän treeneissä kyltit ovat olleet aina maassa. Alkuradalla ei niitä huomionut, mutta keskivaiheilla kävi yhtä kylttiä nuuhkaisemassa, siitä -1p.

Tässä juurikin kyltin nuuhkaisu.

Spiraali.

Loppu oli iloista rallattelua! Koda selkeesti tarvii "äksöniä" tonne radalle, eli paljon muita tehtäviä kuin vain käännöksiä ja käännöksiä. Paikan päällä oli hienosti toimiva tulospalvelu, jota saatiin screeneiltä seurata hallissa. Ja sieltä sitten tuli kaksikolle tulos ALO 87/100p! Miinuksia oli juurikin se istuminen, kyltin nuuhkaisu sekä pari vinoa kohtaa. Hienot pinnat, ei voi yhtään valittaa! Toki aina voi parantaa ja pitihän sitä Tanjan kanssa vähän harmitella että ilman sitä pientä aivopieru-istuntaa tulos olisi ollut 97p. Mutta kymmenen pinnaa sinne tänne, reippaasti hyväksytty tulos silti! Huippua! :) Ja oli kyllä mielenkiintoista ja hauskaa seurata koiraa kehänlaidalta, näki koiran taas ihan eri tavalla ja ilo oli katsoa kun Koda selvästi nautti hommasta.:) Kyllä minä vielä itsekin joku kerta taas otan remmin kauniiseen käteen ja jäbän kanssa itse starttaan. Tanjalle vielä tätäkin kautta suurkiitos upeasta ohjauksesta! Tanja starttasi vielä myöhemmin oman koiransa kanssa AVO-luokassa ja teki vaikealla radalla upean 92 pisteen suorituksen, onnea!
Kyllä me nyt tästä seuraava koulari, toivottavasti jopa kaksi, otetaan.:) On tuo vaan niin mainio pikku-ukkeli! Seuraava startti on sitten toivottavasti syyskuussa jos vain kokeisiin mahdutaan.

Huippukiva viikonloppu jonka kruunasi TK1!

Huhhuh huh... Johan on taas ollut viikonloppu! Ensimmäinen aktiivinen sellainen tänä kesänä meille, kun ollaan sekä eilen että tänään herätty aikaisin ja ajeltu ympäriinsä. Koda nukkuu tuolla kuin tukki ja itselläänkin silmä luppaa ja paikkoja kolottaa tätä kirjoitellessa mutta koitetaan jaksaa! Fiilis kuitenkin on huikea, vaikka puhkipoikki tässä jo onkin.:)

Eilen siis köröteltiin Kodan kanssa kehäkettuilemaan Saloon. Mun ei ollut alunperin tarkoitus ilmoittaa se kuin tuonne Riihimäelle, mutta olin laskenut sen varaan että jos oltaisiin oltu mökillä (joka on myös siis Salossa) niin olisi voinut hyvin kehässä käydä jos "samalla kylällä" oltaisiin. No jätettiin mökkeily sitten ensi viikonloppuun, joten ajeltiin täältä Keravalta sitten. Saatiinkin näyttelysääksi kesän ensimmäinen kunnon lämmin ja aurinkoinen päivä! Mulla paloi naama ja oli kyllä porotti. Näyttelypaikkana toimi koulun kenttä, joten siihen nähden tilat olivat yllättävän hyvät, mutta varjoa ei ollut kyllä missään. 

Tuomarina tolloilla oli virolainen Jelena Kruus. Tykkäsi jalkavista ja keveistä koirista, eli ei ollut meidän pikku tankkeri sileää eriä ihmeellisempi hänelle. Kodalla ei kyllä liikkeet irronneet eilen ollenkaan. En tiedä vaikuttiko kuumuus ja kova ja terävä hiekkapohja, mutta Koda laukkaili enimmäkseen eikä tuttuja irtoavia liikkeitä tullut. Tuomarikin kävi yhdessä vaiheessa katsomassa Kodan takatassua sen varalta jos anturaan olisi kiviä jäänyt ja antoi juosta vielä toisen kerran, mutta ei vaan lähtenyt tällä kertaa. Kiva arvostelu saatiin silti:

"Almost 3 years. Strong bones. Masculine head, good substance. Strong, good length of muzzle. Enough length of neck. Correct topline. Good tail carriage. Correct angulations both front and rear. Deep chest. Moves little bit close behind. Good temperament."

- > AVO ERI1

Aika paljon tuttua tekstiä on, samanlaisia ollaan saatu aiemminkin.:)

Jos eilen saatiin aurinkoa, niin tänään sitten vuorostaan vettä. (Suomen kesä!<3)

Lähdettiin aamusta kaatosateessa ajelemaan tällä kertaa kohti Hämeenlinnaa ja Kanta-Hämeen Noutajien järjestämää toko-koetta. Vikaa ykköstä haettiin siis (ja ehkä jo otsikko kertoo että se saatiin!)

Oltiin ennen tätä koetta käyty taas tosi syvissä vesissä. Motivaatiota ei ollut niin ollenkaan, kun oli tässä välissä taas yksi jopa ihan katastrofaalinen koe. Reenattu ei oltu siis ollenkaan ja kylmiltään kokeeseen mentiin. Tauko tosin tekee aina silloin tällöin hyvääkin! Extrajännitystä toki toi juurikin tuo sade sekä NURMIKENTTÄ! Sade kyllä onneksi laantui koepaikalla, mutta nurmihan oli toki litimärkää jo..

Koda kyllä tuntui tosi rennolta ja halukkaalta tehdä hommia. Kun odoteltiin rivissä tuomarin luoksepäästävyyttä, Koda meinasi jo siinä haluta mennä maahan, piti pariin otteeseen se patistaa vielä ylös. Siitä kuitenkin tiesin, että tänään se pysyy! Mulla oli oikeesti liikutuksesta melkein kyynel silmäkulmassa, kun Koda teki upean paikkamakuun!<3 Jäbä jäi samantien pää tassujen välissä nurmelle makuulle, ja näytti jopa ottavan siinä kahden minuutin pikkutorkut sillä silmätkin olivat välillä kiinni. Iso saksanpaimenkoira lähti Kodan viereltä nuuhkimaan ja tuomarikin ikään kuin hämäsi koiria ja käveli niiden ohitse, mutta siellä pikku-ukkeli pysyi pää maassa. Oli siis ihan huippufiilis lähteä yksilösuoritukseen tästä, koska nyt tiesi että mahkuja on! Jouduttiin odottelemaan jonkin aikaa tällä kertaa, sillä oltiin ALO-luokan toiseksi viimeinen koirakko. (Miten aina sattuukin!)

Yksilösuorituksessa Koda oli paikkamakuun tavoin ihana! Tosin kyllä se nenä kävi ja KOVAA kävikin, hemmetin ihana märkä tuoksuva nurmikenttä! Onneksi tosin ALO-luokka oli nyt heti AVOn jälkeen, niin ei ollut kerennyt ylempien luokkien koirien hajut sinne vielä tarttua. Oltiin Kodan kanssa yksiä tuomarin suosikkeja, mutta ihan oikeutetusti tuomari (Kaisa Lähdesmäki) meitä vähän joka liikkeessä rokotti tuosta liian aktiivisesta nenästä. Sanoikin sitten lopussa että hienoa yhteistyötä, mutta pakko antaa kokonaisvaikutelmaksi 8 liiallisen nuuskuttelun takia.

Tässä vielä erikseen meidän pisteet tänään:

Luoksepäästävyys 10

Paikalla makaaminen 10 - Upein paikkamakuu meiltä, jäbä otti kahden minuutin päikkärit nurmella. Pliiis näitä lisää! Voi ihana Koda! :')

Seuraaminen kytkettynä 7 - Se nenä, se nenä...

Seuraaminen taluttimetta 7,5 - Tää on meillä aina parempi kuin remmin kanssa, tässä Koda on paremmin mukana mutta tänään vähän jäi jälkeen ja NUUSKUTTAMAAN

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8 - Kaikki muuten niin kuin pitääkin, mutta tässäkin Koda jäi nuuhkimaan maata ja jouduin siis seuraamisessa hoputtamaan sitä mukaan

Luoksetulo 9 - Hyvä luoksetulo, en ees tiedä mistä yksi pinna meni. Ehkä perusasento oli hieman vino.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 8 - Sama juttu kuin maahanmenossa. Liike meni nappiin, mutta seuraamisessa parantamisen varaa.

Estehyppy 9 - Nyt Koda jäi esteen toiselle puolelle hyvään kohtaan, mutta vähän vinoon.

Kokonaisvaikutus 8 - Liikaa nuuskuttelua pitkin matkaa, joka vaikutti tähän. 

En ollut nähnyt kaikkia pisteitä eikä kovan tuulen takia ilmoitustaululla voitu pitää tuloslappua, joten jännitys säilyi loppuun asti. Itselläni oli hyvä fiilis, mutta en silti osannus arvioida mihin riittää. Kun ei ollut tullut kymppejä ja noi seiskat seuruista niin vähän oli sellainen fiilis että ettei vain olisi tosi tiukka kakkonen.. Koiraan olin joka tapauksessa huippu tyytyväinen ja käytiinkin  pellolla pallottelemassa palkaksi.

Sitten alkoi palkintojen jako. Alokkaita oli tänään yhteensä kymmenen kappaletta. Huomasin, että tuomari piteli käsissään yhtä pientä muovipussia, jossa oli TK1-mitali. Vain yksi sellainen. Jännitys tiivistyi entisestään! Ensin lueteltiin luokan voittaja ja kakkonen..sitten tuomari sanoi että "tämän päivän jälkeen päästämme yhden koirakon seuraavaan luokkaan" ja olin niin yllättynyt ja onnesta soikea, kun tuomari luki Kodan rodun ja nimen! En edes tajunnut siinä vaiheessa että oltiin sijoituttu kolmosiksi, en meinannut tajuta ottaa pokaalia ja palkintonameja matkaan ollenkaan kun olin niin häkeltynyt! Tuomari onnitteli kovasti, toivotti tsemppiä jatkoon ja sanoi että nyt se nenä vaan ylös sieltä maasta sitten avoluokassa.:D Se ois tarkotus kyllä!

Meille siis tulos tänään ALO1 169p ja sijoitus 3/10! Siinä se on; vika ykkönen ja eka koulari! Että tulihan se perhanan TK1 sieltä loppujen lopuksi, prkl! Pieni saavutus maailmanlaajuisesti, mutta sitäkin suurempi meille. Hienon hieno Koda! <3

Herra on nyt virallisesti TK1 Mäkiharjun Zupreme Surprise.

Kyllä tässä on välissä pohjallakin käyty, mutta ainoa suuntahan sieltä tunnetusti on ylöspäin! Ei kuitenkaan kuulu luovuttaminen ja asioiden jättäminen puolitiehen meidä luonteeseen.:) Tiedän ja olen nähnyt paljon koirakoita, joissa ohjaaja on keskeyttänyt kokeen jo alkuunsa mikäli esim. paikkamakuu on jäänyt nollaksi tai yksilösuorituksesta ei ole meinannut tulla mitään. Tänäänkin tuli todistettua yksi tuollainen tilanne. Kyllä, meilläkin on paikkamakuu jäänyt pari kertaa nollaksi ja sitten radallakin menneet asiat aivan päin sitä itteensä.. mutta en ole luovuttanut! Vaikka jo kerran kysyttiin haluatko keskeyttää niin EN. Koirat kun ei ole koneita niin näiden kanssa aina sattuu ja tapahtuu! Me mennään pikkumiehen kanssa aina loppuun asti.:)

Nyt sitten katseet kohti AVOa! Luulen että se on meille kummallekin mieluisampi luokka ja kivemmat liikkeet. Kun vaan kerkeisi kunnolla kisaamaan sielläkin ennen noita hemmetin sääntömuutoksia.. nyt kuitenkin pikkukettu on juhannuslomansa ansainnut, sen jälkeen reenaillaan taas.

Meidän huippusunnuntai jatkui saman tien kun kotiin päästiin. Käytiin nimittäin hakemassa meille tänne pieni hoitolapsi, 6-kuinen Dave-poika loppupäiväksi hoitoon.:) Dave asuu tässä ihan meidän lähellä ja tutustuttiin pikkumieheen porukoineen tässä pari kuukautta takaperin. Koda ja Davee tulee huipusti toimeen ja Koda leikittää nuorempaansa tosi mielellään. Tänään tosiaan Daven "vanhemmat" olivat sitten päiväristeilyllä Tallinnassa, niin pikkumies tuli meille sadepäivää viettämään. Sehän vaan passasi!

Hönöt jätkät!

Pojilla kyllä leikkiä ja hupia piisasi. Koda esitteli ensin koko kämpän ja Dave seurasi kiltisti possujunassa perässä. Ne tärkeimmät löytyivätkin heti, eli vesikuppi ja lelukori. Dave kävi kaikki Kodan lelut läpi, kaikki levitettiin lattialle.:D Koda ei kyllä onneksi ole omistushaluinen ja tollasesta suutu, vaan jakoi lelut mielellään kaverin kanssa. Parasta oli silti tuo yhdessä painiminen ja kyllä välillä poikaparkojen päät kolahteli milloin mihinkin ikkunalautaan ja tuoliin...

Koda alkoi muutaman tunnin riekkumisen jälkeen jo väsyä, sillähän painoi kovasti päälle vielä toi tokokokeen rasite. Dave taas oli aivan kyltymätön leikkuhalunsa kanssa; aina kun Koda yritti vetäytyä jo sivummalle lepäämään niin johan oli kakara korvan juuressa tökkimässä tai tuputtamassa uutta lelua. Hienosti Kodan hermo kyllä kesti junnun kanssa, ei ärähtänyt kertaakaan vaikka sitä selvästi jo väsytti. Leikitti kyllä aina kun jaksoi.

Dave: Jaksakko nää vielä leikkiä? Koda: Onko pakko...

Kodan palkintoluut meni heti parempiin suihin.:)

Dave lähti tuossa pari tuntia sitten takaisin kotiin ja täällä makaa niiiin väsynyt pikkukettu kuin voi olla! Nyt on taas rauha maassa haha.:D Mutta olipahan rattoisaa viettää sateinen loppupäivä sisällä näiden kahden höntin kanssa, ei kyllä ollyt tylsää niin itselläkään kuin varsinkaan koirilla!

Tää oli myös tosi hyvää harjotusta siltä varalta, jos sitä tosiaan joku päivä tässä jaloissa pyörisi kaksi omaa tollopoikaa..;))

Naulakkokin näytti kivalta kahden koiran remmien kanssa.;)

Nyt me molemmat vetäydytään kyllä pehkuihin, onpas taas ollut viikonloppu ja kunnon unet on nyt ansaittu! Me vetäydytään tästä muutenkin pikkuhiljaa jo juhannuksen viettoon ja mökille loppuviikosta. Toivottavasti säät sallii että saisi kivoja mökkikuvia Kodasta ja Eetusta. Viime vuonnahan meillä juhannuksena satoi rakeita, saas nähä mitä Suomen suvi tänä vuonna tarjoaa.:)