Lumi tuli ja lumi meni

Kylläpäs on aika taas vierähtänyt edellisestä postauksesta, vähän tavoista poiketen tulikin nyt pieni blogipaussi. Eipä tässä Lahti KV:n jälkeen ole mitään sen kummempia vaan tapahtunut, koiraharrastusrintamalla ainakaan. Viikottaisia nosework ja rallytoko-treenejä lukuun ottamatta siis. Koda on saanut viettää melko rauhallisen syksyn ja alkutalven, itselläni on taas riittänyt puuhaa mm.jääkiekon parissa.

Marraskuu oli harvinainen, kun pari ensimmäistä viikkoa meillä oli kirjaimellisesti hanget korkeat nietokset. Voi sitä tollon onnea kun oli lunta ja pakkasta ja veti se oman mielenkin huomattavasti korkeammalle kuin mitä marraskuussa yleensä. Tehtiinkin paljon pelto- ja metsälenkkejä lumessa tarpoen.

Kuvat (c) Susanna Lehto

Punaiset kaverukset; Luna ja Koda.<3

Nyt nuo talvipäivät ovat enää muisto vain. Pari viikkoa lumien jälkeen kuljettiinkin sitten taas loskassa, nyt ollaan sentään saatu taas jo pakkaskelejä mutta eipä taida tulla valkeaa joulua tänäkään vuonna.
Marraskuussa aloitettiin taas piiiiiiitkän tauon jälkeen rallytokoilu! Ollaan nyt kuukauden verran vuokrattu Tiian kanssa Koirakeitaan hallia omaan käyttöön ja Koda ja Tiia ovatkin siis päässeet aloittamaan voittajaluokan treenaamisen ihan tosissaan. Tauko taisi tehdä vaan hyvää, sillä Koda on joka kerta ollut niin intoa täynnä ja onnessaan päästessään taas tekemään kunnolla jotakin. Vanhalle vannoutuneelle tokokoiralle tuo oikealla puolella tekeminen on välillä vaikeaa, mutta kyllä sieltä alkaa tulla jo hyviä pätkiä! Puolenvaihdot on helppoja, tuo oikealla puolella seuraaminen pidemmän aikaa sekä pyöriminen vielä on hankalia mutta ei tuo oikeasti ihan toivoton tapaus ole! :) Saas siis nähdä saataisiinko ensi vuodelle jo startti voittajaluokassa, se voisi yksi tavoite olla ainakin.

Treenivideo: https://www.instagram.com/p/BNcE5SRDZzW/?taken-by=whysosiirious

Noseworkin jatkokurssin päätyttyä saatiin kasaan viiden koiran ryhmä, jonka voimin meillä onkin nyt ainakin toistaiseksi koko ajan jatkuva treeniryhmä. Kyllä Kodan siellä kelpaa nuuskutella neljän nartun kanssa.;) Hirmu hyvin on reenit menneet viime aikoina, kerran kuussa pidetään ns. höntsätunti että tehdään ihan kaikkea muuta kuin noseworkia että tulee koirillekin vähän vaihtelua. Kodahan ilmaisee hajun istumalla, nyt on myös nuo valeilmaisut vähentyneet huomattavasti. Lähinnä varmasti siksi kun on koko ajan tässä oppinut lukemaan koiraa aina vaan paremmin ja paremmin ja ollaan pidetty treenit monipuolisina ja toistot mahdollisimman lyhyinä, sillä tuota valeilmaisua alkaa tulla sitä mukaa kun Koda väsyy.
Ulkoilmassa etsintä on Kodalle selvästi helpompaa ja mieluisampaa kuin sisätiloissa. Laatikkoetsintää tehdään myös silloin tällöin kuten kokeessa tulee sitten olemaan. Meidän ensi vuoden tavoitteita onkin hajutestissä käydä ja se läpäistä, että päästään sitten Nosework kokeissa starttaamaan kunhan laji virallistuu.:)

Joulukuun alussa juhlittiin Eetua, joka täytti jo seitsemän vuotta vaikkei sitä millään uskoisi kun tuntuu että joka vuosi vauhtia tulee vaan lisää ja lisää! On se vaan omituisin ja ainutlaatuisin otus mitä tiedän, ikuinen lapsi ja rakkauspakkaus.<3

Siru ja Leo kävivät molemmat myös toistamiseen kehissä pyörähtämässä ja viimeistä kertaa pentuluokassa vietiin! Niin ne lapset vaan kasvaa huhhuh! :O Siru kävi itsenäisyyspäivänä Tampereen ryhmiksessä, esiintyminen ei mennyt neidiltä ihan nappiin kun olisi pitänyt päästä kaverin kanssa leikkimään mieluummin. Tuomarina oli tollereilla uusi tuomari, Sanna Kaven.
"Reipaskäytöksinen narttupentu. Hyvänmallinen pää. Hieman pyöreät silmät. Oikea purenta. Hyvä vahva kaula. Erinomainen luusto. Riittävät kulmaukset edessä, hyvin kulmautunut takaa. Ikäisekseen riittävä eturinta ja rintakehä. Hieman pitkä lanne. Liikkuu hieman löysästi edestä ja ahtaasti takaa, hyvällä sivuaskeleella. Hyvä karva, väri ja käytös."
Tällä arvostelulla neiti oli pentuluokan kolmas. Sitä ennen Siru oli käynyt mätsärissä treenaamassa ja olikin siellä ollut hienosti BIS3! :) Siru on kyllä niin isäänsä tullut, aivan kuin narttupuolinen Koda! :) Muut tytöt tulleet sitten paljon enempi Hymyyn.

Niin nätti pikku Siru.<3

Marraskuun lopulla nähtiinkin Sirua viimeksi, kun ajeltiin Hyvinkäälle ja käytiin ihanalla metsälenkillä kera Kodan, Sirun, Hymyn ja Vieno-mummon.

Isä ja tytär.<3

Pus.<3

Leo kävikin sitten pikkuisen isommissa kekkereissä, nimittäin viime sunnuntaina Messarissa, Voittaja Puppy Showssa! Tollerinpentuja oli 12kpl joista viisi isoa urospentua. Leo sijoittui luokan kakkoseksi kera kunniapalkinnon! :) Tuomarina oli juurikin samainen Sanna Kaven, jolle velipoika siis upposi siskoa paremmin.

"Hyvä koko. Selvästi maskuliininen. Urosmainen pää, oikea purenta. Pää saisi olla hieman täyttyneempi silmien alta. Hyvä kallo, vahva kaula. Hieman etuasentoiset lavat. Hyvin kulmautunut takaa. Vahva luusto. Rintakehän tulee vielä täyttyä. Liikkuu yhdensuuntaisesti takaa, löysästi edestä riittävällä askelmitalla. Lupaava karva. Miellyttävä käytös, hyvä väri."

Leo Kodanpoika.<3

Jaa-a, olisikos siinä pääpiirteissään meidän parin viime kuukauden kuulumiset.
Tässä yhtenä päivänä siivoillessa keräsin kaikki tämän vuoden saavutukset kasaan ja olihan noita jonkin verran tullut:

2016 saldo.

Plus tuohon päälle vielä toki RTK2 ja pennut.:) Suht rauhallinen vuosi meillä kaiken kaikkiaan oli, mutta silti sitäkin tulosrikkaampi. Ensi vuotta en ole vielä edes lähtenyt miettimään. Kunhan nyt ennen kaikkea terveenä edelleen pysyisivät molemmat pojat. Tokihan maita riittäisi mistä sertejä voisi hakea, katsotaan siis milloin ja missä ollaan jos ollaan. Se hajutesti ja voittajaluokan startti nyt on sellaiset mitkä eniten itsellään mielessä.
Sen lisäksi Kodan naisrintamalla pitäisi myös tapahtua toistamiseen, kauniita pentuja on kyllä odotettavissa kaiken onnistuessa.:) Ja ensi vuonna toki sitten ensimmäiset lapsukaiset pääsevät jo virallisiin näyttelyihin ja syksyllä varmasti saadaan jo ensimmäisiä terveystuloksiakin. Nyt on tuo meidän inttivalio hakemus ollut vetämässä jo 4kk eikä vieläkään kuulu mitään. Ensi vuoteen menee sen vahvistus siis näköjään kuitenkin.
Jännitettävää ja odotettavaa siis joka tapauksessa riittää myös vuonna 2017!

Olin koko viime joulun sekä uudenvuoden töissä U20 MM-kisoissa, niin nyt on kyllä ihanaa saada viettää rauhallinen joulu sekä railakas uusi vuosi perheen ja kavereiden kanssa!
Nautitaan siis tästä vuoden parhaasta ajasta!

Kodalla on omat pokaalinsa, niin onneksi mamma saa sillon tällön nostella tämmösiä ilmaan.;)