torstai 5. toukokuuta 2016

RTK2

Tämän päiväinen AVO-rata
Jippii!! Heti tähän kärkeen pakko iloita, että yksi tämän vuoden tavotteista saatiin tänään plakkariin! Tänään nimittäin rallytokoiltiin Vihdissä näin helatorstain kunniaksi ja Kodalla oli siis RTK2-jahti päällä.

Koe oli ulkokenttäkoe ja ensimmäinen ulkokoe laatuaan meille rallytokon puolella siis, aina ennen ollaan hallikisoissa oltu. Sään puolesta tuli kokeeseen ilmoittautuessa siis jännitettyä, Suomen kevään tuntien sadetta veikkasin, mutta vielä mitä. Täysin pilvetön sininen taivas ja aurinko paahtoi suoraan kentälle.
Tukalan kuuma siis oli, niin meillä ihmisillä kuin varsinkin koirilla. Kenttä oli oikein siisti ja iso koulun hiekkakenttä, mutta aurinko porotti sinne ihan suoraan eikä tuulesta tietoakaan. Siitä siis päättelinkin, että ei todellakaan ole Kodan keli eikä päivä varmaan muutenkaan. Tuo mokoma kun ei ole mennyt vaihtamaan turkkiaan vielä lähes ollenkaan ja raukalla oli tukalat oltavat, sen näki. Kahdesti ollaan aiemmin tällä viikolla uimassakin käyty, mutta ei se turkki jää edes järveen vaan edelleen mennään tolla täydellä karvalla, viime vuonnahan Koda pudotti turkin huhtikuussa...

No joka tapauksessa. Kodalla oli siis kaksi hyväksyttyä tulosta alla ja viimeistä haettiin avoimesta luokasta. Tuomarina oli Hannele Pirttimaa, joka sopivasti oli ihka ensimmäinen tuomari jolla rallytokoura aloitettiin viime elokuussa. Jos olin pitänyt kahden edellisen kokeen avoratoja helppoina ja ihmetellyt meidän tuuria niiden suhteen niin tänään oli kaikkea muuta! Kuten kuvasta näkee niin rata oli kyllä kaiken kattava, siellä oli ihan kaikki avoimen luokan uudet asiat! Oli todella pitkä rata muutenkin ja nyt ensimmäistä kertaa meillä kokeessa olivat houkutus ja tuo hyppy.
Ratakaavion nähdessäni pyöritin päätäni ja olin Tiialle heti että ei tästä tule mitään mutta Tiia oli vain että "täähän on Kodalle ihan helppo kunhan on vaan hyvässä vireessä!" No ei se vire kyllä mikään ihan hirveä hyvä ollut..:D Aika paljon voi kyllä tuon kuumuuden piikkiin laittaa, sekä pitkän odottelun sillä aikataulut olivat pahasti myöhässä. Mutta joinakin päivinä sitä virettä vaan on ja toisina sitten ei..

No mutta Porvoon kokeessahan me laitettiin ainoaksi tavoitteeksi että seuraavassa kokeessa Koda pyörisi, kun tiedetään että se osaa sen todella hyvin! Pyörähdys olikin heti eka liike ja ensimmäisellä suoralla ne kaikkein vaikeimmat kyltit olivat muutenkin, niin ajateltiin että jos tuosta selvittäisiin ilman kymppejä tai uusimisia niin hyvä siitä tulee, ja jos tahti on kuumuuden takia hidas niin ei haittaa kun sillä ajalla ei ole merkitystä. Koda oli lämmitellessä siis todella pökkelö noin muuten, mutta kontakti oli hieno. Huomattiin heti Tiian kanssa, että eteenmenot olivat vaikeita. Sivulla tehtävät liikkeet sujuivat hyvin mutta eteen Koda ei halunnut millään mennä ja jos meni niin lysähti ja todella vinoon.. joten alettiinkin ressaamaan sitä sitten. (Onneksi niitä eteenmeno kylttejä ei ollut radalla kuin kaksi..!)

Ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen koitti vihdoin Tiian ja Kodan vuoro. Ja heti ekalla kyltillä tavoite täyttyi, Koda pyörähti oikein hienosti! :D (Osaa se siis välillä muuallakin kuin kotona!) ja ensimmäinen vaikea suora menikin hyvin. Sen jälkeen alkoi kone vähän sakata, Koda tuijotteli todella paljon kentän reunalla olevia muita koiria ja autoja ja oli ihan pää pilvissä ja tosiaan eteenmeno-käsky meni täysin kuuroille korville ja sillä kyltillä kestikin kauan. No, onneksi Tiia on niin rauhallinen, huippuhermoinen ja innostava ohjaaja että sai kuin saikin sieltä Kodan taas hereille ja liikkeelle.
Oltiin etukäteen puhuttu, että näiden olosuhteiden takia yritetään mennä täysin koiran ehdoilla, eli käännöksissä ja pujottelussa Tiia antaisi Kodalle enemmän tilaa ja näyttäisi enemmän käsimerkkejä jos tarvetta olisi  ja tekisi loivemmat käännökset, joita muuten ei avoluokassa enää saisi tehdä. (Me molemmat tiedetään että Koda osaa tehdä tiukat käännökset tosi hyvin tarvittaessa, mutta tänään oli tosiaan ihan erilaiset olosuhteet kuin mihin ollaan totuttu niin sen mukaan tehtiin.)

Tiia joutui ihan tosissaan kannustamaan ja kehumaan Kodaa, joka kyllä haihatteli ihan omiaan. Matka jatkui kyllä koko ajan ja aina kyltillä liikkeet tehtiin puhtaasti. Houkutuksella oli tällä kertaa lelu sekä muovikuppi jossa oli nameja. Olin etukäteen Tiialle sanonut että jos Koda noista jotain virkkaa niin sitä lelua se saattaa käydä haistelemassa mutta ei varmaan välitä herkuista mitään. No väärin meni tämäkin veikkaus, namikippoa minun normaalisti epäahne koirani kävi sitten katsomassa eikä lelusta välittänyt yhtään.:D Pieni haistelu siis siinä kohtaa, mutta nopeasti Tiia sai taas Kodan kontaktiin ja matka jatkui.
Loppu oli jo lähellä, oli enää tulossa hyppy ja yksi käännös. Ja hypylle käveltäessä Koda sai TAAS totaalisen aivopierun, näitä jotenkin mahtuu herran kokeisiin aina, oli laji sitten mikä tahansa! Herra nimittäin päätti että tässä kohtaa olisi todella hyvä hetki hinkata hieman persettä kun se niin kovasti ilmeisesti kutisi. Koda siis veti pyllyään maassa noin puolimetriä jonka jälkeen matka jatkui kuin mitään ei olisi ollutkaan. Sehän tiesi silti sitä, että vaikka se oli vain seuraamista ja siirtymistä toiselle kyltille niin se laskettiin istumiseksi ja siitä tuli -10p. Voi luoja mistä noita aivopieruja oikein tulee!!
Hyppy ja käännös sen jälkeen meni hienosti ja kaksikko pääsi onnellisesti maaliin.

Kaiken kaikkiaan rata meni siis todella mallikkaasti, kaikki kyltit tehtiin oikein mutta toi ihmeellinen pepun vetäminen sapetti niin paljon, kun tiesi että se oli heti se miinus kymmenen pinnaa ja noin älyttömän tyhmän ja turhan jutun takia! Miten paljon parempia pinnoja sitä saisikaan jos noi höpöhöpöt jäisi nyt edes JOSKUS pois... No, päivä oli ollut jo pitkä ja oli niin tautisen kuuma, että ei voinut kuin olla tyytyväinen! Kyllä Koda siellä silti parhaansa teki näin uskon.
Avoluokka oli todella vähälukuinen tänään, joten tuloksia ei tarvinnut kauaa odotella. Kyllä meitä Tiian kanssa jännitti, ja kyllä se tiukille menikin, hyvin tiukille! Mutta niin se vaan silti RTK2 napsahti tilille pistein 71/100. Juuri ja juuri siis, mutta kun riittää niin riittää! Olisi ollut se 81p ilman tuota Kodan aivopierua, itse asiassa Kodalla olisi kaikki avoluokan kokeet ylittäneet 80 pinnaa jos vain olisi pyörinyt kahdessa edellisessä kokeessa..noooh.:D Kun se on hyväksytty niin se on, ei se minusta tee koirasta yhtään sen huonompaa onko se sitten 91 vai 71 pinnaa kun tulosta haetaan.

Tehtävät olivat tosiaan oikein suoritettuja, ohjaaja oli se joka ne pistevähennykset tänään sai. Lähes jokaisessa kohdassa oli ov eli ohjaajavirhe, nämä tulivat nimenomaan liian leveistä käännöksistä ja kaarroksista ja vartaloavuista. Tuomarin kommentti koepaperissa sanoikin että " Hyvä rata, mutta avossa pitäisi jo olla tiukempia käännöksiä."
Ja näinhän se on. Tämä olikin ensimmäinen (ja toivottavasti viimeinen.:D) kerta kun tästä on mainintaa, kyllähän Koda on edellisissä kokeissa tiukkoja ja napakoita käännöksiä tehnyt eikä ole aiemmin ohjaajavirheitäkään tullut. Mutta tänään oli tällainen päivä ja kyllä tuo RTK2 silti maistuu makealta! Samalla myös takaraivossa sykkinyt pieni haave siitä että selvitettäisiin avoluokka suoraan kolmella kokeella toteutui!

Hopeinen mitali siitä siis kaulaan ja ruusuketta myös ja iloinen kotiinpaluu saattoi alkaa.:)
On tuo vaan niin tajuttoman pöljä ja tollo, mutta niin vaan älyttömän hieno ja reipas pikkukettu!

TK1 RTK1 RTK2 :)
Nyt jäädäänkin sitten ansaitulle reenitauolle! Hyvin ollaan kyllä saatu aloitettua voittajaluokan treenaaminen, liikkeet sujuvatkin oikealla puolella yllättävän hyvin, Koda tekee täysin luotisuorassa perusasentoja ja eteenmenoja jne, kun vasemmalla ne jäävät usein vinoon. Vannoutunut tokokoira vaan aina yrittää livahtaa selän takaa takaisin vasemmalle puolelle, joten tuota oikealla puolella seuraamista ja puolenvaihtoja vaan treenaamaan! Ei Koda kuitenkaan ollenkaan toivoton tapaus sen suhteen ole, ja Tiian kanssa tehtiinkin uusi tavoite, että oltaisiin tollerien mestaruuskokeessa (syksyllä) jo siinä tikissä että voitaisiin voittajaluokassa korkata, hui! :D
Tätäkin kautta vielä suunnattoman suuret kiitokset Tiialle, kun on jaksanut ja ennen kaikkea osannut tehdä noin hienoa työtä Kodan kanssa ja ennen kaikkea koiran ehdoilla ja sen vahvuuksia käyttäen ja tukien, Kodaa on ollut ilo katsella kentänreunalta kun toinen selvästi nauttii tekemisestään.:)

Tämän viikon koiruudet eivät suinkaan pääty tähän, sillä viikonloppuna korkataan ulkonäyttelykausi, kun lauantaina käydään Loviisan ja sunnuntaina vuorostaan Lahden ryhmiksessä kokeilemassa onneamme sen viimeisen sinivalkoisen suhteen.

2 kommenttia:

  1. Onnea uudesta koulutustunnuksesta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiitos! :) Olishan se kiva ollut saada tuo hieman paremmilla pinnoilla kieltämättä, mutta kyllä se silti on täysin ansaittu koulari ja kelepaa! Eilinen oli haastava päivä, navigaattori kuoli jo alkumatkasta ja panikoin jo että päästäänkö ollenkaan kisapaikalle, kuuma keli ja pitkä päivä muutenkin, ei voi kuin olla tyytyväinen että ei tarvinnut tyhjin käsin kotia tulla.:)

      Poista