Mäkiharjun Zupreme Surprise & Hedera's Forever Supreme

Kohta on viikko elelty tassu paketissa ja yllättävän hyvin on kyllä mennyt. Onneksi sattui nämä melko kovat pakkaset juuri nyt, niin Eetu ei muutenkaan tee muuta kuin kaiken tarpeellisen ulos mennessään niin on tuo iisisti ottaminen sujunut rauhallisesti. Haava voi todella hyvin, ei punoita eikä osoita tulehtumisen merkkejä ja on kasvattanut jo hyvän ruvenkin. Vaihdettiinkin tänään jo vähän keveämpään putkiharsoon, että haava saisi jo vähän paremmin ilmaa. Sitä ennen meillä olikin tosi hienoa väriä pinnassa..

Tosimiehet pitää pinkkiä, eikö vaan?

Kodalle tämä Eetun sairasloma on oikeastaan ollut tylsempää aikaa, kun suurin osa niiden päivästä kuitenkin aina kuluu yhdessä leikkiessä ja painiessa ja nyt ne on oikeastaan pitänyt välillä pitää erillään varmuuden vuoksi. Olin pitkän aikaa todella laiska kaikenlaisen treenaamisen suhteen, mutta nytkun Kodalle on taas pitänyt kehitellä tekemistä niin ollaan esimerkiksi tokoiltu taas pitkästä aikaa.
Parin päivän takaiset treenit saivat minut melkein itkupotkuraivarin partaalle kun MIKÄÄN ei tuntunut onnistuvan. Koko toko-tatsi oli tipotiessään, ei mitään kontaktia tai iloa koko hommaan oikeastaan kummallakaan meistä. Käytin motivointiin vinkuvaa tennispalloa, minkä ainakin agilityssä totesin Kodalle toimivaksi, mutta tokossa se saa Kodan kierrokset kyllä kiehumaan ihan yli. 
Eilen ja tänään otettiin siis reippaasti askel taaksepäin ja palattiin ihan perusteisiin ja motivoinnissa käytin naksutinta ja namipalkkaa. Ja kyllä mulla onkin ollut ihan eri koira nyt pari päivää. Varsinkin tänään se kulki kontaktissa ihan rinta rottingilla ja molemmat nautittiin meidän tekemisestä. Keskittyminen on silti vieläkin välillä vähän hapuilevaa ja katkonaista, kun nenä vie jätkää vieläkin niin voimakkaasti ja ulkoilman äänet on niin mielenkiintoisia. Mutta asiat joissa Koda on hirveästä petrannut ovat maltti, odota-käsky ja paikallaan oleminen, nyt se tottelee niitä todella kuuliaisesti.
Nyt kun ollaan niin pitkään oltu omillaan niin hirveä reeni-into on kyllä herännyt taas ja varsinkin jos nämä pakkaset nyt jatkuvat niin todellakin jotain tekemistä tähän talveen tarvitaan. Otinkin siis yhteyttä Taitoa Tassuihin-koirakouluun, jossa kävimme Kodan kanssa pentuagility-kurssin. Löydettiin meille sopiva agilityn jatkokurssi ja sen lisäksi ilmoitin meidät vielä rallytokon alkeisiin. Luulisi sen sopivan jätkälle paremmin tuon tavallisen tylsän ja hifistely-tokon sijaan, kun tuossa lajissa on sen kaipaamaa vauhtia ja temppuja eikä tota tarvitse ottaa niin vakavasti.;) Molemmat kurssit starttaavat nyt helmikuussa ja ne pidetään Malminkartanon hallilla, joten päästään lämpimiin sisätiloihin treenaamaan.
Sen lisäksi tosiaan lähti vielä ilmoitus Kouvolan ryhmänäyttelyyn 1.3, kun vielä kerran päästään pyörähtämään junnukehässä. Sen jälkeen jäädäänkin odottelemaan myöhempää kevättä ja ulkonäyttelyitä, ne kun on enemmän meidän molempien mieleen.