Matkaan lähdettiin torstaina. Oli sitten perjantaina koko päivä rauhassa aikaa ajella Tukholmasta Roskildeen. Oli hauskaa lukea Facebookista kavereiden päivityksiä Suomen lumisateesta, kun meitä perillä odotti täysin keväinen Tanskanmaa; puissa oli lehdet ja nurmikko vihersi kaikkialla!
Noin seitsemän tunnin ajomatkan jälkeen hotellilla odotti vaan sellainen pieni yllätys, että meidän hotellivarausta ei meinannut löytyä ollenkaan! Saatiin vielä siinä tiskillä varmasti maailman kiukkuisin aulapalvelija asiaa käsittelemään, joten ei kyllä kovin hyvä maku suuhun jäänyt vaikka hotelli oli muuten oikein siisti ja hyvällä paikalla. No, löytyihän se varaus sitten lopulta, nimi vain oli kirjoitettu täysin väärin eikä kyseinen naikkonen edes pahoitellut asiaa ollenkaan. No, saatiinpahan loppureissuksi hyvät naurut koko tapauksesta.:D Ja pääasia että hotelliin päästiin silti lopulta!
Lauantainen näyttelypäivä valkeni harmaana, kylmänä ja sateisena, Ei sitten kyllä millään olisi huvittanut lähteä ulos märkään moneksi tunniksi värjöttelemään. Näyttelyalue oli kyllä suuri positiivinen yllätys! Tiesin, että se on suositulla festarialueella, mutta silti. Alue oli iso, avara ja siisti. Kehät olivat isot ja ennen kaikkea kaikkialla oli tilaa; niin kävelyteillä kuin kehien laidalla, wau! No, pari sateista päivää olivat toki nurmipohjasta mutaisen, märän ja liukkaan. Mutta sama keli ja olosuhteet olivat kaikilla. Ainakin oli näille käyttökoirille sopiva keli jos ei muuta.
Tollereita oli lauantaina 25kpl ja itse asiassa molemmat näyttelyt olivat Sissin kannalta ikävästi oikeat narttujen karkelot, sillä uroksia oli vain kuusi ja loput sitten narttuja. Lauantainen tuomari oli irlantilainen setä J.R.Walsh. Oikein mukava ja puhelias herrasmies, joka alkuun näytti ERI SA-automaatilta, mutta kyllä tollereissa skaala olikin sitten ihan H-ERI SA joten tiukkuuttakin löytyi. Avossa oli kaksi urosta ja tadaa, valiouroksia sitten peräti neljä! Jotenkin meidän tuuria.. No, kaikeksi onneksi muut taisivat jo olla Tanskan valioita eli tiesin että serti voisi siirtyä, mutta se SA piti silti saada myös, sekä päihittää avoluokassa SA:n saanut uros. Sertijahdissahan me siis oltiin, ei cacibilla ollut mitään merkitystä.
Kaikki valiourokset saivat ERIt ja kilpailuluokassa Koda osoitettiin kolmanneksi. Kaikki neljä saivat SA:n ja siitä suoraan PU-kehä. Kyllä jännitti! Sitten tuomari osoitti ensin kärjessä juosseen avouroksen joukon hännille, joka toi Kodalle PU3-sijan ja joka tiesi sitten sitä, että se serti sieltä meille siirtyi kuin siirtyikin!! Kun asia minulle valkeni ei riemulla ollut rajaa ja voin kertoa että kiljahdukset ja tuuletukset olivat sen mukaiset! Mukavasti saatiin tanskalaisilta kilpakumppaneilta vielä onnittelut kaupan päälle.:) Koda-herrasta siis tosiaan tuli DK MVA eli Tanskan muotovalio! <3 On se huikea, huikea pikkukettu!
 |
| Uunituore DK MVA! Herran seitsemäs valiotitteli. |
Tanskassa ollaan vissiin hieman aikaa edellä, sillä arvostelut saatiin teksiviestillä suoraan puhelimeen. Ihan suhtkätevää sinänsä, mutta silti itse suosin edelleen paperista versiota, missä on mustaa valkoisella ja varmasti kaikki ruksit oikeilla kohdillaan. Kodan saama arvostelu ei ollut mikään kovin mairitteleva, enkä oikein tunnista koko koiraa, mutta samoja asioita oli muidenkin koirien arvosteluissa mitä niitä luin. Ilmeisesti oikein yksikään tolleri ei tykännyt mutavellissä seisomisesta irkkusedän mukaan.:D
"Mature dog. Nice size and substance. Little long cast. Strong head, good topline and neck. Well angulated in rear. Prefer better lay back of shoulder. Standing weak in pastern. Good on move."
-> VAL ERI3 SA PU3 SERT -> DK MVA
Sen jälkeen tosiaan alkoivat sitten narttujen kokoontumisajot. Esitin myös Sissin ja neidin kanssa menikin kehässä oikein kivasti. Nartuillakin oli iso valioluokka, joten Sissin kiriminen luokkansa kakkoseksi SA:n kera oli jo hieno juttu. Juostiin neidin kanssa vielä PN4-sijalle asti, voi hemmetti kun oli Sissilläkin se serti niiiin lähellä! Mutta silti niin kaukana, neidillä kun oli sertin myötä kova POHJ MVA-titteli hakusessa! Kaverin kanssa jaettu ilo kun olisi se kaikista hauskin ilo aina.
Oli kyllä ihana päästä ajoissa näyttelypaikalta takaisin hotellille vaihtamaan kuivaa vaatetta ylle ja löhöillä peiton alla loppupäivä telkkaria katsellen. Illalla toki piti vielä korkata Kodan kunniaksi!
Sunnuntaina aurinko paistoi siniseltä, pilvettömältä taivaalta ja fiilis oli mainio! Ei ollut mitään tavoitteita, mitään saatavaa eikä paineita. Kodan kohdalla siis. Päätetiin silti vielä toki käydä kehässä pyörähtämässä kun olihan siitä toisestakin päivästä maksettu myös. Reissuväsymys alkoi kieltämättä jo vähän painaa, niin itsellään kuin koirallakin. Koda lähes haistatti minulle kehässä pitkät, ei sitä kiinnostanut enää yhtään ja se kyllä näkyi.:D Juokseminen meni edelleen hyvin, mutta seisominen oli niin laiskaa ja pökkelöä että huh kun ihan hävetti.
Sunnuntain tuomari oli romanialainen setä Csaba Zsolt Lokodi. Paria EH:ta lukuunottamatta ERI SA tuli lähes kaikille, mutta tältä tuomarilta Koda sai silti kyllä ihan itsensä näköisen arvostelun sekä valitsi täysin samat PU1 ja PN1 kuin edellisen päivän tuomari, joten kyllä hän tiesi mitä haki ja teki.
Vaisulla esiintymisellä Koda sai kuitenkin vielä reissun päätteeksi mukavan PU4-sijan. Varasertiä tultiin tarjoamaan mutta mitä me nyt semmosilla tehtiin, ei onneksi tarvinnut sitä ottaa.;)
"Masculine head. Excellent set and carried ears. Strong muzzle. Correct bite. Excellent chest, good shoulders. Correct hind angulations. Excellent level strong back. Parallel hocks. Open elbows when moving."
-> VAL ERI4 SA PU4
Menin Sissin kanssa toistamiseen kehään ja neidillä sitten kyllä riitti vauhtia ja draivia Kodankin puolesta. Seisominen meni taas hyvin, mutta suuressa ryhmässä juokseminen ei sitten onnistunut millään ja loppusijoitukset tuntuivat ratkeavan juuri liikkeillä, joten PN-kehästä käteltiin nopeasti pois. Harmitti totta kai meidän upeiden reissukaverien puolesta kun jäi se toivottu serti vieläkin odotuttamaan itseään, mutta uutta matoa koukkuun vaan! :) Se serti ja titteli tuntuu entistäkin makeammalta vaan sitten.
Näyttelyn jälkeen pakattiin kimpsut ja kampsut ja lähdettiin sitten ajalemaan rauhassa kohti Tukholman satamaa. Oli mukavaa, kun ei tarvinnut tuli hännän alla ajella vaan voitiin pitää muutama paussikin matkalla. Oltiin kyllä kaikki ihan veteliä kun laivalle ja hyttiin päästiin eikä unia tarvinnut kauaa odotella.
Ei tosiaan ollut ihan normaali vappu, ei tullut pidettyä lakkia eikä juhlittua muuta kuin hyvin hillitysti. Oli tuon reissun jäljiltä kuitenkin niin väsynyt ja rähjääntynyt olo, että tuntui kuin olisi kovissakin pippaloissa kyllä mukana ollut. Mutta kylläpä kannatti käydä! :) On nää Pohjoismaat kyllä niin mukavia, turvallisia ja siistejä kun noihin Baltian maihin vertaa. Pitäisi sitä kai vielä joskus Ruotissakin käydä. Ehkä.
Tänään lähti valiohakemus Tanskaan, toivottavasti ei kovin kauaa vahvistuksessa menisi.
Cooper sen sijaan kasvaa ja komistuu aina vaan! Nyt on Forever-pentue sirutettu ja näkyykin jo koiranetissä. Eläinlääkäri kävi juuri tänään vielä pennut tarkistamassa ja pikkumiehellä tuntuu molemmat pallit, jesjesjes!! :) Kävin viikko sitten pentuja taas katsomassa enkä kerennyt viisiviikkois-kuvia postata ollenkaan! Ja toki ovat kasvaneet taas niin paljon että ovat ihan eri näköisiä kuin silloin.. No, sunnuntaina olisi tarkoitus taas pentuja ajella katsomaan joten sillon viimeistään lisää kuvia siis! Sittenhän Lunan vaavit jo matkaavat uusiin koteihinsa, Bonitan sentään eivät ihan vielä.
Cooper muuttaa meille yhdentoista päivän päästä, en minäkään tässä mitenkään päiviä jo laske tai mitään! :'D Vielä hetken aikaa siis on rauha maassa...
 |
| Mini-Cooper 5-viikkoa! |
 |
| Murunen.<3 Kyllä sinua täällä jo kovasti odotellaan! |
 |
| Pennut ovat pääseet jo ulkoilemaan.:) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti