UMN:n näyttelykurssi

Tänään suunnattiin Espooseen Uudenmaan Noutajien järjestämälle näyttelykurssille vähän misseilemään. Törmättiin ovella heti tuttuihin, kun meidän taipparikurssin ryhmäläisiä osallistui myös tälle kurssille. Paikkana oli iso ja todella kuuma agilityhalli, jonka tekonurmipohja oli kyllä tollon mielestä kertakaikkiaan huumaavan tuoksuinen.

Meillä oli kaks ohjaajaa, joten kerettiin saamaan muutamaankin eri otteeseen yksityisempää opetusta sekä seisottamisessa että juoksussa. Meillä ei ole kehässä ollut koskaan mitään ongelmaa, Koda esiintyy tosi kivasti, mutta ehkä jopa liiankin hillitysti. Ehkä oon joskus aikoinaan opettanut sille, että seisominen on jotenkin todella vakavaa hommaa ja että siinä ei saa pitää hauskaa ja se pikkuisen näkyy esim siinä, että jätkä seisoo häntä tikkusuorana koipien välissä eikä oikein kanna sitä muutakuin juostessaan. Tuomarille aina heiluttaa häntää, mutta sitten se vähän laskeutuu taas.
Toinen juttu missä halusin treeniä on tuo takapään asennon parantaminen. Kodalla on niin vahva ja kehittynyt etuosa ja rintakehä ja ne se kantaa ja asettelee yleensä luonnostaan jo kauniisti, mutta sitten lantiosta eteenpäin takapää jää vähän kyyryyn ja selkä pyöreäksi. Sinne pitää siis pikkasen saada lihasta vielä samalla lailla kuin eteen tässä kesän aikana.:) Peppureeniä siis!
Silti ainakin kuvista päätellen onnistuttiin tänään saamaan toi takapää ihan kivasti alle, harmi että se on ihan eri asia kehässä sitten kuitenkin.

Koda 1,5 vuotta.

Kun vaan saisi ton hännän vielä edustavammin..

 Harjoiteltiin myös sitä, kuinka saada koira pikkaisen venyttämään itseään liikkumatta kuitenkaan paikoiltaan. Hyvää treeniä siinäkin mielessä, että oppii lukemaan koiran liikkeitä paremmin ja korjaamaan siten asentoa nopeasti. Jalkojen siirtämistä myös harjoiteltiin ja siedätettiin koiraa siihen.

Juokseminen oli tänään tosiaan melko haastavaa, kun Koda meni lähes koko ajan nenä maassa ja jouduin pitämään remmiä todella kireänä, joten askelista tuli melko hitaita eikä sitä normaalia liitoa oikein tullut. Mutta videolta tarkistin ja näytti kivasti siltä että Koda katsoo hyvin eteenpäin, eikä minua joten siinä voinkin sitten itse relata ja keskittyä juoksulinjoihin ja tuomariin paremmin. Juostiin tänään kolmiota, jota juuri viimeksi Kouvolassa tuomari pyysi meitä juoksemaan ja se oli itselleni ihan uutta vielä silloin.

Ensi viikolla onkin sitten vielä toinen tunti, jolloin harjoitellaan näiden juttujen lisäksi tuomarin käsittelyä. Eipä ole siinäkään koskaan ollut ongelmaa, se on itseasiassa Kodan lempihetki kehässä kun häntä lääpitään, mutta ei sitäkään voi koskaan treenata liikaa.

On muuten vertailun vuoksi tullut tuota massaa lisää puolessa vuodessa. Ja karvaa on edelleen vaikka muille jakaa!