maanantai 16. kesäkuuta 2014

Sairastelua ja joukkotarkki

Pojat päättivät viime viikolla kuin yksissä tuumin sairastua kumpainenkin; molemmilla oli vatsat aivan sekaisin. Kodalla se alkoi tiistai-iltana, Eetulla keskiviikkona. Kyllä siinä oltiin ymmällään, kun pojat eri puolilla Keravaa sairastelivat ja ihan yllättäen, kumpikaan ei ollut syönyt mitään normaalista poikkeavaa tai mitään muutakaan
Eetulta vaivat menivät ohi reilussa päivässä Inupectilla, mutta Kodalla oli todella pahanpuoleinen ripuli. Noin pahaa ei ole ollut edes Eetulla ja vanhalla koirallamme, Iidalla, yhteensä. Yleensä Kodankin vaivat ovat helpottaneet 1-2 päivässä Inupectilla, mutta nyt siitä ei ollut mitään apua. Torstain ja perjantain välinen yö oli täyttä tuskaa, Koda ei voinut pidätellä ollenkaan vaan paskoi pariin eri otteeseen sisälle, sekä aamusta alkoi vielä kaiken kukkuraksi oksennella ja siinä vaiheessa alkoi jo todella huolestuttaa ja olla hätä.
Päätin kuitenkin vielä kokeilla Canikur-kuuria ennen eläinlääkärireissua. Ja luojan kiitos jo heti ensimmäisten kolmen pillerin jälkeen Koda oli kuin eri koira. Maha rauhoittui ja ruoka alkoi pysymään sisällä. Canikur-kuurin ohjeiden mukaisesti keitin Kodalle riisiä, mutta sitä poju söi melko nihkeästi. Pääasia oli, että se joi hyvin ja kyllähän se onneksi joi.
Ei siis tarvittu eläinlääkärireissua, mutta huhhuh olipahan viikko! Tiedä sitten mistä Eetu pöpönsä sai, mutta jälkikäteen Kodan kohdalla minulle iski ajatus, että se saattoi päästä juomaan kylppäriin pesuvettä. Minulta nimittäin juuri tiistai-iltana hajosi pesukone ja se vuosi likaiset pesuvedet lattialle ja kyllähän Koda siinä jaloissa pyöri kun sitä korjattiin ja siivottiin, joten se saattoi hyvinkin juoda vettä lattialta. Se kyllä selittäisi miten sen saama reaktio oli noin raju, sehän on ollut lievä myrkytys oikeastaan. No, onneksi noutajilla tunnetusti on melko rautainen vatsa kuitenkin. Koda söi Canikur-kuurin 24 tunnin sisään ja oli lauantaina jo täysin oma itsensä.:)
Hirveästi oli sateisina sairastelupäivinä kertynyt energiaa varastoon, ja sen kyllä huomasi. Lauantaina meillä vietettiin täällä YO-juhlia hieman jälkikäteen ja pojilla oli tottakai suuri rooli vieraiden viihdyttämisessä. Varsinkin suvun nuorempien keskuudessa koirat oli ihan ykkösjuttu.:) Eetu kiersi sylistä syliin kerjäämässä rapsutuksia, kun Koda taas juoksenteli pihalla noutaen ja kiikuttaen frisbeetä kaikille mahdollisille heittäjille. Kyllä oli illalla väsynyttä poikaa.

Tänään sitten käytiin Kodan kanssa Helsingissä Mevetissä lonkka- ja kyynärkuvissa. Päästiin mukaan lapinkoira-porukan kanssa joukkotarkkiin, ja eläinlääkärinä meillä oli arvostettu Per Axelsson. Suosittu on kaveri, sillä tämäkin aika varattiin jo huhtikuussa.
Sekä lonkat että kyynärät lähtivät terveinä matkaan, mutta hurjia tarinoita liikkuu siitä miten lausunnot vielä muuttuvat, joten odotellaan niitä virallisia tuloksia Kennelliitosta vielä siis. Punaturkki-raasu on ollut ihan darrassa kotiin päästyään.:')

Poikien kanssa täällä jo odotellaan auringon paluuta kaiken tän sateen jälkeen!
PS. Jekku sai Kotkan KV:ssä viikonloppuna ensimmäisen Sertinsä, hyvä Jekku ja Jenna! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti