Tuomarina Helsingissä piti alunperin olla Leni Finne ja hän onkin sellainen tuomari, joka jakaa kovasti mielipiteitä. Juteltiinkin siinä kentän laidalla, että varmaankin juuri tämän takia tollereiden osallistujamäärä olikin todella pieni, 5kpl! Mutta sitten tuomariksi vaihtuikin brittiläinen John Thirlwell, josta kukaan ei ollut koskaan kuullutkaan.
Brittiläiseen tapaan hän oli hyvin kohtelias herra, joka näytti arvostavan ennen kaikkea hyvää liikettä ja lopulliset sijoitukset perustuivatkin varmasti lopulta juuri siihen. Uroksia oli kaksi ja narttuja kolme ja kävi niin hauskasti että joka luokassa oli vain yksi koira.
Sekä junnuluokan uros Niilo (Grezagord's Breaker Junior) että Koda saivat molemmat ERIt ja SA:t joten kohdattiinkin samantien PU-kehässä. Niilolla oli niin lentävät liikkeet, että vei urosten voiton vaikka Koda toki kehittyneempi olikin. Serti meni siis Niilolle ja Kodalle varaserti! Ei kyllä haitannut meitä, meillä oli koko ajan niin hyvä tsemppi ja henki päällä meidän pienellä tolloporukalla, että oltiin vaan ilosia toistemme puolesta. Toinen serti olisi toki kelvannut, mutta mahdollinen ROP ja varsinkin RYP-kehä eivät kyllä olisi innostaneet yhtään. ViimeKIN viikolta on sellaiset univelat taas kertyneet, että oltiin Kodan kanssa molemmat tosi tyytyväisiä että päästiin ajoissa kotiin ansaituille päikkäreille. :) Tollereiden kanssa sitäpaitsi toi RYP-kehä on aina lähes poikkeuksetta vaan sellainen kiitos ja näkemiin-juttu.
Ja jostain syystä juuri tuo varaserti on aina ollut omaan silmään se kaikista nätein ruusuke, niin kiva saada sellainen hyllyyn joukon jatkoksi.;) Stella-siskokin oli myös tuolla kehäkettuilemassa ja olikin ainoa narttu joka sai SA;n ja nappasikin sitä myötä myös ensimmäisen sertinsä (oli jo vähän aikakin;) ja oli vielä VSP, hieno juttu!
Kuvia ei valitettavasti vielä tuolta paikan päältä ole kun en ole niitä valokuvaajalta saanut, mutta päivitellään niitä tänne sitten sitä mukaa kun niitä saadaan.
"Very good type. Pleasing head with good eye. Lovely bone. Well angulated shoulders. Good length of body. Adequate rear angulation. Pleasing outline. Moved a little close behind. Good coat."
NUO ERI1 SA PU2 VASERT
Näyttelypaikalla oli vielä kaiken lisäksi mahtavat tarjoukset, ja saatiinkin kuusi uutta lelua vain viidellätoista eurolla. Ei ollakaan pitkään aikaan mitään ostetukaan, niin olihan pikkukettu ne nyt ansainnutkin. Ensi lauantaina kehäkettuilaan vielä kerran nuorten luokassa ja koko tänä vuonna Porvoossa. Siellä onkin jo sitten liki 30 tolleria, joten me ei siellä kärkiporukassa kiikuta joten siksi nautitaankin nyt tästä!
Sen jälkeen jäädäänkin pitkälle näyttelytauolle, sillä meille nää tulokset kyllä jo riittää ja passaa vallan mainiosti. Syksy ja talvi keskitytään nyt lajitreenaamiseen (agility ja toko/rallytoko) että voidaan ensi vuoden puolella startata jo jossain kokeessa.
Kokeista puheen ollen; käytiin viikko sitten maanantaina Kotkassa Kodan kanssa BH-kokeessa. Eihän se läpi mennyt niinkuin vähän jo ounastelinkin, mutta arvokasta tietoa ja kokemusta saatiin. Itselleni se oli tärkeä kynnys ylitettäväksi, varsinkin henkisellä puolella, että uskalsin kokeeseen mennä. Eipä kukaan noita koulutustunnuksia ja tuloksia kotisohvalle tuo, niin pakkohan sitä vaan on lähteä kokeilemaan, eikä se oikeasti edes ollut sen kummempaa kun kentälle asteli.
En ollut edes pettynyt siihen ettei koe mennyt läpi, vaan siihen miten erilainen kuva koko kokeesta minulle oli annettu opettajienkin kautta. Minulle oli aina sanottu ja kerrottu, että siellä ei haittaa vaikkei koira koko ajan seuraisi palvova ilme kasvoillaan, ei haittaisi tuplakäskyt eikä se että koira juoksee luoksetulossa suoraan viereen eikä eteen. (Kysyin tätä vielä juuri ennen meidän vuoroa ja sanottiin ettei haittaa) Tämän kun EI PITÄISI olla hifistelytokoa, vaan nimenomaan koiran pitäisi vaan totella ja olla HALLINNASSA.
Mutta ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole. Saatiin nimittäin hirveetä miinusta kun Koda tosiaan pysyi vierellä koko ajan, mutta ei seurannut myös katseellaan, käytin "paikka" käskyä pelkän istu ja maahan sijaan ja Koda juoksi vierelle; kaikesta miinusta ja siksi liikkeet olivat "puutteellisia." Tämä ei mennyt minulle ihan kaaliin. Varsinkin kun meitä edellinen koira pomppi kuin kenguru koko tottiksen ajan ja pääsi läpi. Meidän parina ollut levoton malinois kirjaimellisesti ulvoi koko suorituksen ajan ja pääsi läpi. Kodan lisäksi, yllätysyllätys, toinen koira joka ei läpäissyt oli rauhallinen kultainennoutaja. Että kun BH nimenomaan tarkoittaa BEHAVIOUR eli KÄYTTÄYTYMINEN, niin tuollaiset levottomat adhd-koirat kyllä läpäisevät, mutta sitten rauhallisemmat ja verkkaisemmat koirat jotka oikeasti KÄYTTÄTYVÄT hyvin, mutta joiden liikkeet eivät ole ihan niin näyttävät eivät läpäise, niin kyllä tässä mun mielestä on jokin vialla, ja pahasti. Murrrrrrr.
Sen takia siis potutti ja raskaasti muutaman päivän. Mutta tuomari oli kuitenkin meille kokeen jälkeen sanonut, että ei todellakaan kuulemma ollut paljosta kiinni tuo läpäiseminen. Hän toivoi Kodalle innokkaampaa ja aktiivisempaa seuraamista ja hieman nopeampaa reagointia käskyihin, niin se olisi sitten siinä. Nojoo, meijän tapoihin ei kuulukaan heittää pyyhettä kehään, niin nytkun suurinpiirtein tiedetään mitä vielä pitää hioa, niin keväällä varmasti koittaa uusi yritys. Olihan se kieltämättä melko uhkarohkea yritys saada tuo BH alle 2-vuotiaana, varsinkin kun tuo tollopoika on ollut melkoinen hormonihirviö viime aikoina ja käskyjä on ollut melko vaikea saada läpi. Tuomarikin hyvin kokeessa sanoi, että koira ei ollut aivan läsnä. Että jos ja kun tuo pikkukettu toivottavasti taas jossain vaiheessa palaa takaisin maan pinnalle ihanalta tuoksuvien narttujen maailmasta, niin tästä jatketaan.:)
"Sometimes you win, sometimes you learn."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti