sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Porvoo KR ja agilityn epikset!

Eilen suunnattiin aurinkoiseen Porvooseen ja meidän (toistaiseksi) viimeiseen näyttelyyn. On meillä vaan kertakaikkiaan koko kesän ja nyt alkusyksyn ajan ollut mieletön tuuri näyttelykelien kanssa! Joka kerta on aurinkoa piisannut, kesällä jopa ihan paahteeseen asti, mutta eipä ole tarvinnut kastua ja värjötellä kehässä kertaakaan ja sehän kelpaa!
Tollereita piti alunperin olla varsin runsas määrä, 27kpl, mutta poisjääntejä oli melko paljon. Tuomarina oli ruotalainen Bo Skalin. Melko hiljainen, mutta ystävällinen tuomari joka ei todellakaan ollut ERI tai SA automaatti ja jakoikin laatuarvosteluja H-ERI, sekä myös ystävällisesti selitti H:n ja EH:n saaneille, että miksi näin. Lisää näitä tuomareita kiitos!!
Sitten olikin Kodan vuoro ja vikaa kertaa oltiin nuorissa siis ja pääsin itsekin pitkästä aikaa vähän muistelemaan tuota ruotsin kieltä.

"Maskulint huvud med bra uttryck. Bra hals. Litet lös i fronten. Bra vinklar fram och bak. Rör(?) sig bra från sidan, litet lös fram. Kunde gärna ha litet mer vit både på tassarna och svans spetsen. Litet lös i kroppen."
--> NUO ERI1 SA


Kyllä oli ehdottoman hienoa saada tuo tulos ja vielä SA, varsinkin kun edes yksikään AVO-luokan uros ei sitä saanut. PU-kehässä oli 6 urosta ja siellä ei sitten mennytkään ollenkaan putkeen; meille kävi vähän samalla tavalla kuin Jedi-iskälle Mäntsälän näyttelyissä taannoin. Kehäsihteeri oli unohtanut meidät kokonaan välistä ja jouduttiinkin siinä siis pariinkin otteeseen liikkumaan junnu-uroksen ja käyttöuroksen välillä ja yksi siirto oli Kodalle liikaa, kun käyttöuros tuli sitten kirjaimellisesti persuksiin kiinni. Siitä sitten alkoi jatkuva urina ja murina eikä juoksustakaan tullut siis yhtään mitään, kun Koda koko ajan kiskoi vaan päästäkseen takaatulevan luo. Joten joo-o, se varmasti kyllä maksoi jonkun sijoituksen, mutta ihan syystäkin kumpikaan osapuoli ei sijoittunut. Harmittaa vaan niin vietävästi, kun tuomari selkeästi jätkästä tykkäsi ja olemalla PU4 olisi herunut varaserti..mutta nää on näitä! Aina meille sitten sattuu ja tapahtuukin tuolla kehässä!
No, onneksi tuo jäi pelkäksi ärinäksi eikä sattunut kummallekaan koirakolle muuta, mutta voihan hormonit sanon minä! On kyllä niin ärsykeherkässä ja uhmaiässä tää meidän teini että huhhuh.. Pojat on poikia, minkäs teet!
Eilen illalla tuo vielä vähän kaiveli, mutta hieno tulos silti ja elämä jatkuu. Tähän tosiaan on hienoa päättää meidän näyttelyt nyt..who knows miten pitkäksi aikaa. Kyllähän nää onkin mennyt paljon paremmin kuin uskalsin edes toivoa.:) 3X SA, SERT ja VASERT, sekä kaikista isoista kekkereistä (SNJ, MV, Tollershow) ERIt vielä siihen päälle, nää kelpaa meille kyllä niiin hyvin!
Seuraavat näytelmät on siis jossain hamassa tulevaisuudessa. Toivottavasti tällä tauolla noi hormonit vähän laantuu ja Koda vähän miehistyisi (fyysisesti, ei yhtään enempää enää henkisesti kiitos!) ja kasvattaisi tutun tuuhean turkkinsa takaisin, jätkähän on koko kesän ollut melko avoimessa turkissa eikä ollenkaan siinä tutussa normaalissa lookissa.;)


Tänään sitten karistettiin viimeisetkin näyttelypölyt jaloista ja suunnattiin Hyvinkäälle agilityn epiksiin!
Voi että meillä olikin ollut ikävä tota hommaa! Ei olla tosiaan hypelty sitten huhtikuun, muutaman kerran vaan omalla pihalla sen jälkeen, joten oli vähän kysymysmerkki miten menisi. Tuloksella nyt ei ollut mitään väliä, haluttiin vaan tosissaan pitää hauskaa, ja sitähän meillä oli!
Osallistuttiin siis supermölleihin, jossa oli 12 estettä ja kaikki siis vain perushyppyjä ja putkia ja rimankorkeutena 45cm.
Radanopettelu ei ollut ollenkaan niin vaikeeta, kuin olin kuvitellut. Sitä kuvittelee, suunnittelee ja käy mielikuvia läpi miten tästä mentäisiin. Mutta sitten itse radalla se ei tosiaan aina mene ihan niinkuin oli päässään suunnitellut.:D Sitä suunnittelee valssia siihen ja takaleikkauksen tuohon.. mutta kun koira menee vähänkin eri kohdasta kuin olit ajatellut niin sitä sitten vaan mennään lennosta!
Mutta oli kyllä niin mahtavaa! Kodan silmät ihan syttyi kun se näki radan ja siellä hyppivät koirat.
Pikkasen sitä jännitti niin pitkän tauon jälkeen, mutta radalla sitä rauhottuu ja antaa mennä vaan. Koda odotti (kerrankin!:D) kuuliaisesti lähtölupaa ja oli ihan mahtava! Putket sen lemppareita nyt on olleet aina ja nuo perushypyt vaan sellasta "peruskauraa" mutta ei tänään! Intoa ja vauhtia riitti ja ensimmäiseltä putkelta tultaessa vauhtia olikin niin paljon, että yksi ohijuoksu meille siihen tuli, mutta nopeasti saatiin este kierrettyä ja hypättyä oikealta puolelta. Sen jälkeen se olikin tykitystä ja putkirallia loppuun asti ja voi sitä koiran intoa ja ilmettä! :')

Tässä juuri tuo ohijuoksu.

Pitkän tauon jälkeen olin kyllä varsinkin tyytyväinen siihen, miten Koda irtosi esteille. Me opitiin se vasta keväällä ihan viimeisillä kurssikerroilla; putkeen se sujahtaa helposti mutta juuri tuo hyppyihin irtoaminen on ollut haastavampaa. Mutta kyllä se sieltä tulee ja helpottaa itseään kun saa enemmän aikaa ja tilaa radalla.
Koirakoilla olisi ollut mahdollista ottaa kaksi starttia ja niin lähes kaikki tekivätkin. Meille riitti tuo yksi, sillä olin alkuviikosta vielä kuumeessa eikä tänäänkään olo ollut ihan 100% terve, niin tämä oli riittävä pyrähdys meille.
En itseasiassa edes tiedä meidän aikaa tai lopullista tulosta, sillä lähdettiin paikalta pian meidän suorituksen jälkeen, sen verran tukkoinen oli vielä olo tuon flunssan jälkeen. Mutta meillä olikin pääasia vaan päästä revittelemään ja pitämään hauskaa pitkän agility-tauon jälkeen ja sitä saatiin mitä lähdettiin hakemaankin. Nyt vaan sitten odotellaan lokakuuta, kun meillä tuo agilityn jatkokurssi taas alkaa.:)
Saatiin tänään myös uusia tollerituttavuuksia, kun tavattiin kisapaikalla tollotytöt Vappu ja Donna.


Koda oli tänään muutenkin ihan mahtavalla työskentelytuulella. Oli koko ajan kuulolla ja haki kontaktia ja pysyi hienosti käskyn alla. Siinäkin mielessä tämä oli hieno päivä, juuri tälläistä fiilistä haluan vilkkaalla kisapaikalla jatkossa lisää! Toivottavasti saadaan tämä sama tekemisen meininki myös viikon päästä, kun vuorossa on möllitokoilua.

Hieno pikku-ukko, kohta jo 2-vuotias!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti