sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Rally-fiiliksiä

No niin. Lupailinkin jo tuossa vähän aiemmassa postauksessa juttua meidän rallytoko-treeneistä. Ja tässä sitä sitten tulee!
Meillä alkoi Kodan kanssa tosiaan tuossa heti loppiaisen jälkeen AVO/VOI-tasoinen rallytokokurssi, joka on toistaiseksi jatkuva. Meillä on koossa kuuden koiran ryhmä ja ensimmäistä kertaa kaikki ryhmäläiset ovat uroksia. Toistaiseksi silti kaikki on mennyt hyvin poikien kesken.:) Ja ei että on tuntunut hyvältä olla jälleen ns valvovan silmän alla treeneissä. Siis että meillä on kurssia vetävä opettaja ja tosi hyvä sellainen onkin! En edes muista milloin viimeksi ollaan oltu ohjatulla kurssilla, ollaan jo niin kauan treenattu omin päin. Kodahan osaa, jopa sellaisia juttuja mitä en edes itse ole tajunnut, mutta tää kurssi on niin hyvä ennen kaikkea oman ohjaamisen kannalta!

Joko tehdään??
Meillä on nyt takana neljä treenikertaa. Kolmet treenit porukan kesken ja yhdet omatoimiset jotka saatiin pitää korvaavana treeninä ihan omin päin hallilla.
Ensimmäinen treenitunti aloitettiin jumpalla. Opettaja oli tehnyt temppuradan, jossa kaikki kävivät vuorotellen yhdellä pisteellä. Oliko noita pisteitä nyt viisi vai kuusi. Kaikkien tarkoituksena oli kuitenkin ennen kaikkea takapään jumppaaminen ja muistuttaa koiraa tosiaan ottamaan se takapääkin käyttöön. Oli mm. tasapainottelua alustalla, ympyrän kiertämistä, pujottelua ja ison auton renkaan päällä sekä läpi tasapainottelua. Varsinkin Kodalle tosi hyödyllisiä juttuja, kun sen takapää ei tosiaan mikään maailman taipuvin ole. Mutta ilmeisesti pitkä tauko sekä tauolla tehdyt hieronnat ovat kyllä auttaneet ja paljon! Sillä Koda tuntui notkistuneet silmissä ja jestas miten se taipuikin ja käytti takajalkojaan. Opettajaltakin tuli useaan otteeseen kehuja takapään käytöstä.
Sen lisäksi tällä "jumppatunnilla" tehtiin vielä ihan vain muutaman kyltin mittaisia "miniratoja", joissa keskityttiin käännöksiin ja perusasentoihin ja koiran suoruuteen. Tämä kerta kyllä viimeistään avasi silmäni huomaamaan, kuinka taitava koira mulla onkaan ja kuinka hyvä tekniikka sillä oikeasti on. Varsinkin tuota tekniikka puolta opettajakin on Kodalla kehunut lähes joka tunti. Erittäin kivaa kuultavaa.:)

Toinen tunti pidettiinkin sitten tosiaan omatoimisesti treenihallilla. Mukaan meille lähti Kodan uusi tuleva kisaohjaaja, Tiia.:) Facebookissa vähän aikaa etsiskelin Kodalle uutta ohjaajaa, vaikka on mielessä käynyt itsekin kokeeseen sen kanssa mennä, kun treenit ovat menneet niin hyvin. Kisakynnys on siis itsestäni pelkästään kiinni, koiraan kyllä luotan kuin kallioon. Mutta Tiia kuitenkin löytyi ja ilmoittautui vapaaehtoiseksi ohjaajaksi. Tiialla itsellään on VOI-tasoinen villakoira ja Tiia itse ohjaa rally-tokoryhmää joten tosi osaavan kuskin jäbä itselleen sai.:) Kaiken kukkuraksi Tiia on jo pidemmän aikaa harkinnut tolleria seuraavaksi koirakseen, joten tässäpä on oiva tilaisuus rotuun lähemmin tutustua. Jo ensimmäisen kerran jälkeen Tiia ihastui Kodan motivaatioon ja iloisuuteen. Tämä ensimmäinen kerta menikin lähinnä siinä, kun kaksikko tutustui toisiinsa, tehden pidempää rataa sekä yksittäisiä liikkeitä harjoitellen. Ja hyvältähän se meno näytti jo heti alusta pitäen, Kodalla oli tosi kivaa ja varsinkin sen kontakti oli ja on ihan super.<3 Ihanaa katseltavaa.:) Tässä video (joka toivottavasti toimii!) kun kaksikko harjoitteli houkutusta.

Jos kyseinen video ei toimi, sen voi myös nähdä Instagramista, täältä:

Kolmannella kerralla ohjasin taas itse. Tällä kertaa olikin vuorossa sitten kunnon ratatreeniä. Olen kyllä hirveästi tykännyt juurikin tästä, että meillä on sekä tekniikka-, että ratatreeniä vaihtelevasti! Joskus hinkataan vaan perusasioita (koska siitä kaikki lähtee!) ja sitten mennään jo aika kokeenomaisesti pitkiä ratoja. Tykkään!
Tosiaan tällä kolmannella kerralla tehtiin kolme erilaista pitkää rataa. Aloitettiin alo-luokan radasta, jossa radalla oli siis pelkätään alokkaan tehtäviä. Sen jälkeen korotettiin ja tehtiin avoimen luokan tehtäviä. Sen jälkeen korotettiin vielä kerran ja laitettiin voittaja-luokan kyltit esille. Herranjumala, enhän minä ole niitä koskaan edes vilkaissut saati yhtäkään kylttiä Kodan kanssa treenannut, kun mulla on ollut vähän sellainen "taso kerrallaan"-meininki.:D Meidän voittaja-luokan radasta ei tällä kertaa siis oikein mitään jälkipolville kerrottavaa jäänyt, mutta aloitetaan se oikealtakin ohjaaminen tässä kuitenkin pikkuhiljaa!

Neljännellä tunnilla, joka olikin tämän viikon torstaina, Tiia oli sitten jälleen mukana Kodaa ohjaamassa. Alkuviikosta tapahtuneiden treffiensä johdosta Kodalla oli hieman testosteronit koholla ja ensimmäistä kertaa vähän urahteli treenikavereille, mutta kun hommiin päästiin niin eipä niitä sitten enää edes huomattu. Annetaan noille hormoneille nyt tämän kerran anteeksi.:)
Tälläkin kertaa oli vuorossa ratatreeniä. Halliin oli tehty yksi pitkä rata, jota tehtiin kuitenkin 3-4 kyltin pienissä pätkissä.
Tässä pari videota Kodan ja Tiian treeneistä:


^ Liikkeestä maahan (joka on sähäkkä) jonka jälkeen istu-käännös vasempaan-istu. Kodalla tosi hyvä käännös ja takapään käyttö, hieman lisää vaan yhdenaikaisuutta tähän niin hyvä tulee! Avo-luokassa kun ohjaajan täytyy kääntyä paikoillaan ja tismalleen yhtäaikaa koiran kanssa.
Video instassa:
https://www.instagram.com/p/BBF6hYINqfk/?taken-by=whysosiirious


^ Edestakaisin pujottelu juosten. Hyvä esimerkki siitä, että tässähän koiran ei tarvitse juosta vaan ohjaajan ja näin se juuri pitääkin tehdä kun on isompi koira kyseessä. Toi Kodan kontakti on kyllä jotain niin.<3
Video Instagramissa jossei se täällä toimi:
https://www.instagram.com/p/BBF7oMjtqSA/?taken-by=whysosiirious

Näissä lyhyissä pätkissä tärkeintä oli oikea-aikainen palkkaus sekä sitten nimenomaan palkkaamattomuus. Eli palkka vasta lopussa. Lopuksi tehtiin vielä koko rata putkeen, radalla saattoi olla parhaillaan kolmekin koiraa yhtä aikaa menossa mutta hyvin meni kaikilla.:) Toi kokonainen rata on myös videolla, mutta taisi olla niin pitkä ettei sitä saanut harmillisesti tänne ladattua.
Tosi tyytyväinen olen tän kaksikon yhteistyöhön! Kyllä nuo kaksi kehtaa kokeisiin lähettää.:) Helmikuu tulee vähän liian pian, mutta maaliskuulle ollaan Porvoon kisoja jo katottu sillä silmällä että sinne lähtis koeilmo menemään. Avo-luokkaan on onneksi helpompi mahtua mukaan kuin alokkaaseen.

Seuraavien kolmen viikon reenien pointit ovat myös selvillä. Alkavan viikon treeneissä tehdään pelkästään alokas-luokan tehtäviä ja liikkeitä, ei siis oteta mitään muita kylttejä siihen. Sitä seuraavalla viikolla tehdään pelkästään avointa luokkaa ja kolmannella sitten voittaja-luokan kylttejä. Ja ymmärsin niin, että näitä tullaan tekemään juuri koemaisesti, että ilman palkkaa radalla ja palkka vasta lopussa koiralle. Haastavaa, mutta myös tosi hyödyllistä treeniä sekin! Itse ohjaan tuon alokastunnin, Tiia tulee sitten taas puikkoihin avo ja voi-tunnille.

Tosi hyvällä fiiliksellä mennään eteen päin kevättä kohti! Näihin rally-tunnelmiin tällä kertaa.:)

Huonoista keleistä johtuen ollaan kotona reenattu dameilla. Sorsadami on ihan paras!

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Koda x Hymy


TK1 RTK1 Mäkiharjun Zupreme Surprise "Koda" x Trindy's Fashionable Sancandy "Hymy"

Koda ja meidän blogissa jo aiemminkin esiintynyt tollerityttö Hymy ovat tällä viikolla saaneet toisensa.
Mikäli (ja toivottavasti!) pentuja on tulossa, niiden odotetaan syntyvän viikolla 12 Sancandy's kenneliin Hyvinkäälle.

Nuoren parin sukutaulu täällä:
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoI=FI54875%2F12&RekNoE=FI25978%2F12&Sukupolvet=5
Sukusiitosprosentti viiden sukupolven mukaan on 0.

Hymyllä on C-lonkat, mutta Kodan kanssa yhdistettynä (Kodan lonkkaindeksi 115!) yhdistelmän lonkkaindeksi on 104,5 eli yli rodun keskiarvon. Lonkat ovat muutenkin tollerien murheista pienimmästä päästä, joten itse en ole asiasta lainkaan huolissani.:)

Tämä on mielestäni niin ruumiinrakenteellisesti kuin luonteidensa puolesta toisiaan todella hyvin tasapainottava yhdistelmä. Koda on väriltään tumma ja rakenteeltaan todella roteva, vahva ja matalampi, Hymy puolestaan vaalea ja oikein siro, jalkava sporttinen neiti. Hymy on todella energinen, lähes väsymätön pakkaus jota Kodan rauhallinen ja lunki luonne varmasti tasapainottaa hyvin.:)
Hymy kilpailee agilityssä korkeimmalla tasolla ja uralta onkin hienosti saavutettu 4xLUVA ja 2x SERT. Näyttelyistä Hymyllä on tuloksena ERI ja se on Kodan tavoin MH-luonnekuvattu.

Nyt sitten ei vain muuta kuin odotellaan kuukauden verran niin tiedetään varmasti tuleeko pentuja, jännät on paikat! Sormet ja varpaat ristiin nyt vaan kaikki! :)


Asiasta lisää kennel Sancandy'sin sivuilla:
http://punakuonot.suntuubi.com/?cat=61&lang=fi&preview=1

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

New Year, new goals

No niiiin, vuosi vaihtui (itselläni se meni jäähallilla) sekä eilen saatiin nuorten jääkiekon MM-turnaus pakettiin ja HUHHUH mikä turnaus se olikin! :D Olipahan rankkaa, mutta aivan mahtavaa olla taas kulisseissa mukana ja kun huipennus oli vielä kultainen niin mikäs sen parempaa! Ei hevillä unohdu nämä kisat.:)


Mutta silti nyt on pikku hiljaa jo palailtu normaali arkeen. Koda oli kisojen ajan "mummolassa" tosiaan hoidossa ja saikin siellä temmeltää Eetun kanssa sekä ennen kaikkea syödä hyvin.;) Kisojen aikana myös talven ensilumi saapui tänne eteläänkin sekä pian sen jälkeen kammottavat paukkupakkaset joita on nyt jatkunut pari päivää. Eetu-raukka kulkee vain todella lyhyitä remmilenkkejä takki päällä ja tossut jalassa. Jopa Koda, joka rakastaa kylmää ja lunta, on joillakin lenkeillä nostellut jalkojaan ja pomppinut kolmijalkaisena kun takatassut ovat niin jäässä. Huhhuh.:/
Talvi ja lumi ovat ihania, mutta tämä keli on jo ihan liikaa. Tekisi niin mieli olla ulkona, mutta ei vain pysty.

No, nytpä on kerennyt myös ajatella vuoden 2016 tavoitteita, joista joitakin jo kerkesin edellisessä postauksessa ohi mennen vähän avata. Mutta tässäpä niitä vielä tarkemmin:


  • Terveys - Terveys ennen kaikkea, edelleen. Kaiken tekemisen ja harrastamisen lähtökohtana on terveys, joten sitä toivotaan edelleen molemmille pojille.
  • C.I.E - 2/4 valkoista on jo plakkarissa. Tämä onkin se meidän melko "vaatimaton" päätavoite näyttelyiden puolelta. Kiva olisi noita maiden valiotitteleitä myös saada, mutta kyllä tämä olisi se kaikista hienoin. Inttivalion titteli löytyy nykyisin jo melko monelta tollerilta, mutta ei se sen arvoa vähennä silti yhtään. Kodalla tuo vaadittava aikaväli 1v 1p umpeutuu 9.8,2016, joten ennen elokuuta olisi kiva se kolmas cacib saada ja sen jälkeen sitten se viimeinen. Sinänsä tällä ei siis vielä kiire ole, mutta ulkomaan reissut pyritään järjestää sen mukaan. Suomestahan Koda voisi vielä kaksi sertiä ottaa vastaan, mutta kun ei taippareihin olla koskaan menossa niin ne on sinänsä meille turhia. Joten kotimaan kehissä tuskin käydään oikein ollenkaan.
  • RTK2 - Tämä olisi enää kahden tuloksen päässä. Reeniä vielä tarvitaan muutamissa liikkeissä, mutta ei se todellakaan mahdottomuus ole. Aluksi ajattelin jos sen nyt kevät talvella jo saisi, mutta nyt tarkemmin ajatellen en aseta sille sen tarkemmin aikarajaa, kunhan nyt tän vuoden puolella kumminkin.:D Päästiin Kodan kanssa AVO/VOI-tasoiseen reeniryhmään mukaan, joka on toistaiseksi jatkuva. Tarkoitus olisi siellä saada rata- sekä tekniikkareeniä. Katotaan kokeita sitten sen mukaan miltä siellä toi tekeminen näyttää ja tuntuu.:)
  • Luonnetesti - MH-luonnekuvaus on Kodalla toki jo tehty, mutta sen lisäksi haluaisin pojun käyttää ihan varsinaisessa luonnetestissä. MH:n perusteella uskon, että Koda selviäisi myös tästä hieman rankemmasta kokemuksesta. Minusta vaan on mielenkiintoista tarkkailla koiran reaktioita eri tilanteissa ja miettä sen perusteella, mikä osa tulee perimästä ja mikä on opittua jne.:)
  • Mejäkoe - Toivottavasti vaikka parikin. Viime kesä oli täysin mejätön, pari sorkkaa sekä hirvenveripurkkia pakkasessa lojuu edelleen. En vain saanut niitä vietyä metsään asti kertaakaan.:D Nyt olisi pieni into siihen hommaan taas. Tuloksia en lähde toivomaan, kunhan nyt mahduttaisiin kokeisiin ja tulisi edes tulos parin peräkkäisen nollan sijaan. Tää laji vaan on sellainen, että ei voi koskaan tietää mitä sieltä metsästä löytyy kun sinne lähtee. Toisaalta se tässä myös osin kiehtookin.
  • Riistainnon ylläpitäminen/lisääminen - Koda otti tässä isoja harppauksia syksyllä. Nyt on taas noutohommista ollut pitkä tauko, lähinnä kurjien kelien takia. Pupu on aina ollut hirmu kiva, sen kanssa ei ongelmia ole. Loppukesästä/alkusyksystä alkoi tulla siipidamit sekä lokki kivasti vedestä rantaan. Maastakäsin linnut on edelleen vähän epäilyttäviä pikkuketun mielestä, sen takia lähdettiin hitaasti liikkeelle siipidamien kanssa ja johan alkoi nekin nousta maasta. Pakkasessa on pari oikeatakin lintua odottamassa. Tässä olisi siis kiva, jos Koda suostuisi ihan kokonaisen linnun nostamaan maasta käsin.:) Kivaa vaihtelua nää hommat noutajalle kuitenkin kaiken muun tekemisen ohella.
  • Pentue - Viimeisimpänä mutta ei suinkaan vähäisimpänä on toiveissa pentue, Kodalle siis. Morsian on jo sovittu, eikä tässä oikeastaan muuta enää ole kuin että odotetaan juoksujen alkamista. Sen jälkeen sitten kaikki sormet ja varpaat ristiin että H-hetkellä astutus onnistuu, tuottaa tulosta ja saataisiin uusia pieniä punaturkkeja maailmaan.<3 Mutta tästä pariskunnasta ja asiasta tosiaan lisää kunhan sen aika koittaa.

Se BH, se perhanan BH. Sitä en listalle laita, mutta se edelleen kummittelee tuolla takaraivossa. Meidän tottisosuus meni kyllä viimeksi hyvin ja siitä jäi itselleen kiva fiilis. Nyt kun Kodalla on tuo paikkamakuukin satavarma, niin en oikeastaan edes tiedä että miksi en vaan kokeeseen mene. Jokin edelleen junnaa. Täytyy katsoa tosi tarkkaan tuomari sekä koepaikka, koska ei enää ikinä nurmikentälle kiitos.:D Kaikista eniten ehkä mietityttää tuo seuraaminen. Seuraamisosuus on BH-kaaviossa niin pitkä ja kun Kodan kanssa on ralliteltu nyt jo pidemmän aikaa, niin en oikein tiedä miten se suhtautuisi jos ohjaaja kaiken kehumisen jälkeen muuttuisi taas täysin tuppisuuksi seuraamisen ja muun tekemisen ohella. No, jos saadaan tuo RTK2 niin katotaan sen jälkeen uudestaan miten menee vain yksillä käskyillä hommat, silleen taas tokomaisesti.:) 


No niin. Johan tuossa jo asiaa olikin. Melkoinen vuosi tulossa jos tuota listaa katselee.:) Toivottavasti nyt edes osa onnistuu! Tavoitteita pitää aina olla ja niiden pitää mielestäni olla korkealla, niin motivaatiokin säilyy korkealla ja on valmis panostamaan niihin niin paljon kuin tarvis. Silti, toivoisin että mahdollisimman vähillä ulkomaanreissuilla päästäisiin tänä vuonna.:D Mejäilyä odotan itse ehkä kaikista eniten!
Katsotaan josko seuraava postaus olisi sitten noista meidän rallytoko-reeneistä, että miten ne oikein lähtee kulkemaan ja mitä ajatuksia niistä herää noiden kokeidenkin suhteen. Nämä paukkupakkaset voisivat myös jo jatkaa matkaansa eteenpäin niin päästäisiin vaikka pellolle taas noutohommiin, kiitos!

Kuurakuono.<3