Mutta silti nyt on pikku hiljaa jo palailtu normaali arkeen. Koda oli kisojen ajan "mummolassa" tosiaan hoidossa ja saikin siellä temmeltää Eetun kanssa sekä ennen kaikkea syödä hyvin.;) Kisojen aikana myös talven ensilumi saapui tänne eteläänkin sekä pian sen jälkeen kammottavat paukkupakkaset joita on nyt jatkunut pari päivää. Eetu-raukka kulkee vain todella lyhyitä remmilenkkejä takki päällä ja tossut jalassa. Jopa Koda, joka rakastaa kylmää ja lunta, on joillakin lenkeillä nostellut jalkojaan ja pomppinut kolmijalkaisena kun takatassut ovat niin jäässä. Huhhuh.:/
Talvi ja lumi ovat ihania, mutta tämä keli on jo ihan liikaa. Tekisi niin mieli olla ulkona, mutta ei vain pysty.
No, nytpä on kerennyt myös ajatella vuoden 2016 tavoitteita, joista joitakin jo kerkesin edellisessä postauksessa ohi mennen vähän avata. Mutta tässäpä niitä vielä tarkemmin:
- Terveys - Terveys ennen kaikkea, edelleen. Kaiken tekemisen ja harrastamisen lähtökohtana on terveys, joten sitä toivotaan edelleen molemmille pojille.
- C.I.E - 2/4 valkoista on jo plakkarissa. Tämä onkin se meidän melko "vaatimaton" päätavoite näyttelyiden puolelta. Kiva olisi noita maiden valiotitteleitä myös saada, mutta kyllä tämä olisi se kaikista hienoin. Inttivalion titteli löytyy nykyisin jo melko monelta tollerilta, mutta ei se sen arvoa vähennä silti yhtään. Kodalla tuo vaadittava aikaväli 1v 1p umpeutuu 9.8,2016, joten ennen elokuuta olisi kiva se kolmas cacib saada ja sen jälkeen sitten se viimeinen. Sinänsä tällä ei siis vielä kiire ole, mutta ulkomaan reissut pyritään järjestää sen mukaan. Suomestahan Koda voisi vielä kaksi sertiä ottaa vastaan, mutta kun ei taippareihin olla koskaan menossa niin ne on sinänsä meille turhia. Joten kotimaan kehissä tuskin käydään oikein ollenkaan.
- RTK2 - Tämä olisi enää kahden tuloksen päässä. Reeniä vielä tarvitaan muutamissa liikkeissä, mutta ei se todellakaan mahdottomuus ole. Aluksi ajattelin jos sen nyt kevät talvella jo saisi, mutta nyt tarkemmin ajatellen en aseta sille sen tarkemmin aikarajaa, kunhan nyt tän vuoden puolella kumminkin.:D Päästiin Kodan kanssa AVO/VOI-tasoiseen reeniryhmään mukaan, joka on toistaiseksi jatkuva. Tarkoitus olisi siellä saada rata- sekä tekniikkareeniä. Katotaan kokeita sitten sen mukaan miltä siellä toi tekeminen näyttää ja tuntuu.:)
- Luonnetesti - MH-luonnekuvaus on Kodalla toki jo tehty, mutta sen lisäksi haluaisin pojun käyttää ihan varsinaisessa luonnetestissä. MH:n perusteella uskon, että Koda selviäisi myös tästä hieman rankemmasta kokemuksesta. Minusta vaan on mielenkiintoista tarkkailla koiran reaktioita eri tilanteissa ja miettä sen perusteella, mikä osa tulee perimästä ja mikä on opittua jne.:)
- Mejäkoe - Toivottavasti vaikka parikin. Viime kesä oli täysin mejätön, pari sorkkaa sekä hirvenveripurkkia pakkasessa lojuu edelleen. En vain saanut niitä vietyä metsään asti kertaakaan.:D Nyt olisi pieni into siihen hommaan taas. Tuloksia en lähde toivomaan, kunhan nyt mahduttaisiin kokeisiin ja tulisi edes tulos parin peräkkäisen nollan sijaan. Tää laji vaan on sellainen, että ei voi koskaan tietää mitä sieltä metsästä löytyy kun sinne lähtee. Toisaalta se tässä myös osin kiehtookin.
- Riistainnon ylläpitäminen/lisääminen - Koda otti tässä isoja harppauksia syksyllä. Nyt on taas noutohommista ollut pitkä tauko, lähinnä kurjien kelien takia. Pupu on aina ollut hirmu kiva, sen kanssa ei ongelmia ole. Loppukesästä/alkusyksystä alkoi tulla siipidamit sekä lokki kivasti vedestä rantaan. Maastakäsin linnut on edelleen vähän epäilyttäviä pikkuketun mielestä, sen takia lähdettiin hitaasti liikkeelle siipidamien kanssa ja johan alkoi nekin nousta maasta. Pakkasessa on pari oikeatakin lintua odottamassa. Tässä olisi siis kiva, jos Koda suostuisi ihan kokonaisen linnun nostamaan maasta käsin.:) Kivaa vaihtelua nää hommat noutajalle kuitenkin kaiken muun tekemisen ohella.
- Pentue - Viimeisimpänä mutta ei suinkaan vähäisimpänä on toiveissa pentue, Kodalle siis. Morsian on jo sovittu, eikä tässä oikeastaan muuta enää ole kuin että odotetaan juoksujen alkamista. Sen jälkeen sitten kaikki sormet ja varpaat ristiin että H-hetkellä astutus onnistuu, tuottaa tulosta ja saataisiin uusia pieniä punaturkkeja maailmaan.<3 Mutta tästä pariskunnasta ja asiasta tosiaan lisää kunhan sen aika koittaa.
Se BH, se perhanan BH. Sitä en listalle laita, mutta se edelleen kummittelee tuolla takaraivossa. Meidän tottisosuus meni kyllä viimeksi hyvin ja siitä jäi itselleen kiva fiilis. Nyt kun Kodalla on tuo paikkamakuukin satavarma, niin en oikeastaan edes tiedä että miksi en vaan kokeeseen mene. Jokin edelleen junnaa. Täytyy katsoa tosi tarkkaan tuomari sekä koepaikka, koska ei enää ikinä nurmikentälle kiitos.:D Kaikista eniten ehkä mietityttää tuo seuraaminen. Seuraamisosuus on BH-kaaviossa niin pitkä ja kun Kodan kanssa on ralliteltu nyt jo pidemmän aikaa, niin en oikein tiedä miten se suhtautuisi jos ohjaaja kaiken kehumisen jälkeen muuttuisi taas täysin tuppisuuksi seuraamisen ja muun tekemisen ohella. No, jos saadaan tuo RTK2 niin katotaan sen jälkeen uudestaan miten menee vain yksillä käskyillä hommat, silleen taas tokomaisesti.:)
No niin. Johan tuossa jo asiaa olikin. Melkoinen vuosi tulossa jos tuota listaa katselee.:) Toivottavasti nyt edes osa onnistuu! Tavoitteita pitää aina olla ja niiden pitää mielestäni olla korkealla, niin motivaatiokin säilyy korkealla ja on valmis panostamaan niihin niin paljon kuin tarvis. Silti, toivoisin että mahdollisimman vähillä ulkomaanreissuilla päästäisiin tänä vuonna.:D Mejäilyä odotan itse ehkä kaikista eniten!
Katsotaan josko seuraava postaus olisi sitten noista meidän rallytoko-reeneistä, että miten ne oikein lähtee kulkemaan ja mitä ajatuksia niistä herää noiden kokeidenkin suhteen. Nämä paukkupakkaset voisivat myös jo jatkaa matkaansa eteenpäin niin päästäisiin vaikka pellolle taas noutohommiin, kiitos!
 |
| Kuurakuono.<3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti