Olipahan taas menoa ja meininkiä kahden tollon kanssa. Nuo on kyllä ihan mahtava parivaljakko, Koda-raukka vaan joutui jo pian taas melko tylysti tossun, tai tässä tapauksessa tassun, alle. Mutta herrasmiehenä Koda tyytyi tähän.:)
Ikeapossu sai kyytiä. |
Lauantai vietettiin lenkkeillen ja koirapuistoillen, mutta eilen sunnuntaina suuntana oli Lahti ja siellä kansainvälinen koiranäyttely. Koda ei ollut sitten toukokuun alun jälkeen Suomen kehissä pyörähtänytkään, enkä varmaan olisi Lahteenkaan sitä muuten ilmoittanut, mutta vihdoinkin sattui olemaan kanadalainen tuomari (Heather Langfeld) tarjolla! Niitä ei täällä liioiksi käy, joten kerrankin kun sattui olemaan rodun alkuperäismaalainen tuomari ja vielä näin lähellä, niin pitihän sitä lähteä mukaan puhtaasta mielenkiinnosta.
Tollereita olikin paikalla taas reilu määrä, yli 30 ilmoitettua koiraa. Olin pyytänyt Kodaa ennenkin handlannutta Hannaa esittämään Kodan, jotta pääsisin pitkästä aikaa katsomaan kehänlaidalta käsin, että miltäs tuo nyt 4-vuotias herra oikein näyttääkään.:) Ja jälleen kerran upeastihan kaksikolla yhdessä meni!
Kuvat K.Linna, kiitos! |
Koda esiintyi tuttuun tapaansa rauhallisesti ja hillitysti ja liikkeet irtosi hienosti! Urosten valioluokassa oli kolme koiraa, joista kahdelle ERI ja yhdelle EH. Tuomari selvästi mietti kumpi veisi valioluokan voiton ja katseli varsinkin Kodaa pitkään, mutta valioluokan voiton (sekä myöhemmin koko urosten) ykköseksi ylsi Paavo, jolle ei kyllä ole mikään häpeä hävitä. Kodakin sai myös SA:n perään!
PU-kehässä Koda oli järjestyksessä aluksi ihan viimeisenä, mutta erottui sieltä heti edukseen kun seisoi ja esiintyi vaan niin äärettömän hienosti! Sieltä tuomari sitten poimikin Paavon, Kodan sekä kaksi muuta jatkoon joten PU-sijoitus oli varmasti tulossa.:) Ja sieltä sitten Hanna ja Koda osoitettiin Paavon jälkeen kakkoseksi joka tiesi Kodalle vara-cacibia josta saadaan vielä anottua herralle se Suomen CACIB!! Aivan huikeaa, kiljahdin kehän laidalla aika lailla, koska tämä oli Kodalle ensimmäinen PU-sijoitus KV-näyttelyssä Suomessa ja saatiin kuin saatiinkin tosiaan se kotimaan CACIB! Vaikka herran inttivalio-hakemus onkin jo toista kuukautta maailmalla vetämässä, eikä tämä CACIB siihen vaikuta, niin siitä huolimatta aivan huikea juttu!
Suurkiitos Hannalle vielä tätäkin kautta pojun upeasta handlauksesta!! :) Oli teitä vaan niin ilo katsoa! <3
PU-kehässä. |
Jee hyvä me!! |
"Presents well. Good head and front. Good balance. Good fore chest. Good topline. Little low on legs. Good coming and going. Nice side gate. Well handled."
-> VAL ERI2 SA PU2 VA-CACIB -> CACIB
<3 |
Kävin sitten itse vielä kehässä Sissi-neidin kanssa pyörähtämässä. Neitokainen esiintyi valioluokassa lähes tulkoon turkittomana ja matkaan mahtui pieniä mutkia, vähän ärhentelyä toisen nartun kanssa eivätkä liikkeet onnistuneet sitten yhtään. Mutta siitäkin huolimatta Sissiläinen kyllä seisoessaan esiintyi edukseen ja niin vain sai kuin saikin hienon PN4-sijoituksen! Hieman piti itsekin ihmetellä että miten ihmeessä kaiken kömmähtelyn jälkeen näinkin kävi.. Mutta ei voi valittaa kun näin hienosti meni kaveruksilla kaiken kaikkiaan.:) Sen lisäksi kävin vielä jeesaamassa kasvattaja-ryhmässä esittämällä Colan.
Ajeltiin hymyssä suin takaisin Keravalle, jonka jälkeen punaturkit pääsivätkin taas puistoon purkamaan vähän energiaa, joka videosta päätellen tulikin tarpeeseen
https://www.instagram.com/p/BMMENrXjHmp/?taken-by=whysosiirious
Tämän jälkeen molemmat sammuivat niille sijoilleen, teki ihan pahaa herätellä Sissiä niin sikeästä unesta kun neidin tuli aika lähteä kotiin.:D
Sateisesta ja pimeästä kelistä huolimatta oli tämä vaan sellainen hyvänmielen viikonloppu että! Tämmöiseen tulokseen oli kyllä niin kiva paketoida meidän näyttelyvuosi tältä erää.
Ja miten hieno tämä vuosi onkaan ollut!
Se starttasi helmikuussa Tallinnasta, jossa värinä oli myös oranssi vara-cacibin merkeissä, onpa siis periaatteessa aika hauska sattuma että vuosi myös päättyy samaan tapaan.:) Tämän jälkeen napattiin kuukauden sisään ne kaksi viimeistä Suomen sertiä kera ropin ja vsp:n.
Toukokuun lopussa oli vihdoinkin 100% onnistunut Liettuan reissu, josta tärkeimpänä kolmas CACIB sekä samaan syssyyn viisi titteliä. Elokuussa kahden CACIBin ja ropin reissu Tallinnaan sekä C.I.E sieltä tuliaisina. Ja nyt vielä tällainen päätös kotimaassa, eihän tässä voi kuin olla tyytyväinen! <3 Meni jopa ihan yli odotusten.:) Kiitos kaikille asianosaisille ja meitä tsempanneille!
Marraskuu onkin meillä sitten varsinainen koirien hoitokuukausi; ensi viikonloppuna molemmat pojat pääsevät hammaskiven poistoon Emmi-Petiin, jossa siis putsaus tapahtuu ultraäänellä. Ei tarvitse koiria rauhoittaa ja ikävästi hampaita raspailla, kätevää!
Myöhemmin on sitten luvassa vuoden viimeiset hieronnat sekä rokotuksien uusimisia. Voi tosin kyllä olla ettei pojat näitä toimenpiteitä itse oikein arvosta..:D