Huippukiva viikonloppu jonka kruunasi TK1!

Huhhuh huh... Johan on taas ollut viikonloppu! Ensimmäinen aktiivinen sellainen tänä kesänä meille, kun ollaan sekä eilen että tänään herätty aikaisin ja ajeltu ympäriinsä. Koda nukkuu tuolla kuin tukki ja itselläänkin silmä luppaa ja paikkoja kolottaa tätä kirjoitellessa mutta koitetaan jaksaa! Fiilis kuitenkin on huikea, vaikka puhkipoikki tässä jo onkin.:)

Eilen siis köröteltiin Kodan kanssa kehäkettuilemaan Saloon. Mun ei ollut alunperin tarkoitus ilmoittaa se kuin tuonne Riihimäelle, mutta olin laskenut sen varaan että jos oltaisiin oltu mökillä (joka on myös siis Salossa) niin olisi voinut hyvin kehässä käydä jos "samalla kylällä" oltaisiin. No jätettiin mökkeily sitten ensi viikonloppuun, joten ajeltiin täältä Keravalta sitten. Saatiinkin näyttelysääksi kesän ensimmäinen kunnon lämmin ja aurinkoinen päivä! Mulla paloi naama ja oli kyllä porotti. Näyttelypaikkana toimi koulun kenttä, joten siihen nähden tilat olivat yllättävän hyvät, mutta varjoa ei ollut kyllä missään. 

Tuomarina tolloilla oli virolainen Jelena Kruus. Tykkäsi jalkavista ja keveistä koirista, eli ei ollut meidän pikku tankkeri sileää eriä ihmeellisempi hänelle. Kodalla ei kyllä liikkeet irronneet eilen ollenkaan. En tiedä vaikuttiko kuumuus ja kova ja terävä hiekkapohja, mutta Koda laukkaili enimmäkseen eikä tuttuja irtoavia liikkeitä tullut. Tuomarikin kävi yhdessä vaiheessa katsomassa Kodan takatassua sen varalta jos anturaan olisi kiviä jäänyt ja antoi juosta vielä toisen kerran, mutta ei vaan lähtenyt tällä kertaa. Kiva arvostelu saatiin silti:

"Almost 3 years. Strong bones. Masculine head, good substance. Strong, good length of muzzle. Enough length of neck. Correct topline. Good tail carriage. Correct angulations both front and rear. Deep chest. Moves little bit close behind. Good temperament."

- > AVO ERI1

Aika paljon tuttua tekstiä on, samanlaisia ollaan saatu aiemminkin.:)

Jos eilen saatiin aurinkoa, niin tänään sitten vuorostaan vettä. (Suomen kesä!<3)

Lähdettiin aamusta kaatosateessa ajelemaan tällä kertaa kohti Hämeenlinnaa ja Kanta-Hämeen Noutajien järjestämää toko-koetta. Vikaa ykköstä haettiin siis (ja ehkä jo otsikko kertoo että se saatiin!)

Oltiin ennen tätä koetta käyty taas tosi syvissä vesissä. Motivaatiota ei ollut niin ollenkaan, kun oli tässä välissä taas yksi jopa ihan katastrofaalinen koe. Reenattu ei oltu siis ollenkaan ja kylmiltään kokeeseen mentiin. Tauko tosin tekee aina silloin tällöin hyvääkin! Extrajännitystä toki toi juurikin tuo sade sekä NURMIKENTTÄ! Sade kyllä onneksi laantui koepaikalla, mutta nurmihan oli toki litimärkää jo..

Koda kyllä tuntui tosi rennolta ja halukkaalta tehdä hommia. Kun odoteltiin rivissä tuomarin luoksepäästävyyttä, Koda meinasi jo siinä haluta mennä maahan, piti pariin otteeseen se patistaa vielä ylös. Siitä kuitenkin tiesin, että tänään se pysyy! Mulla oli oikeesti liikutuksesta melkein kyynel silmäkulmassa, kun Koda teki upean paikkamakuun!<3 Jäbä jäi samantien pää tassujen välissä nurmelle makuulle, ja näytti jopa ottavan siinä kahden minuutin pikkutorkut sillä silmätkin olivat välillä kiinni. Iso saksanpaimenkoira lähti Kodan viereltä nuuhkimaan ja tuomarikin ikään kuin hämäsi koiria ja käveli niiden ohitse, mutta siellä pikku-ukkeli pysyi pää maassa. Oli siis ihan huippufiilis lähteä yksilösuoritukseen tästä, koska nyt tiesi että mahkuja on! Jouduttiin odottelemaan jonkin aikaa tällä kertaa, sillä oltiin ALO-luokan toiseksi viimeinen koirakko. (Miten aina sattuukin!)

Yksilösuorituksessa Koda oli paikkamakuun tavoin ihana! Tosin kyllä se nenä kävi ja KOVAA kävikin, hemmetin ihana märkä tuoksuva nurmikenttä! Onneksi tosin ALO-luokka oli nyt heti AVOn jälkeen, niin ei ollut kerennyt ylempien luokkien koirien hajut sinne vielä tarttua. Oltiin Kodan kanssa yksiä tuomarin suosikkeja, mutta ihan oikeutetusti tuomari (Kaisa Lähdesmäki) meitä vähän joka liikkeessä rokotti tuosta liian aktiivisesta nenästä. Sanoikin sitten lopussa että hienoa yhteistyötä, mutta pakko antaa kokonaisvaikutelmaksi 8 liiallisen nuuskuttelun takia.

Tässä vielä erikseen meidän pisteet tänään:

Luoksepäästävyys 10

Paikalla makaaminen 10 - Upein paikkamakuu meiltä, jäbä otti kahden minuutin päikkärit nurmella. Pliiis näitä lisää! Voi ihana Koda! :')

Seuraaminen kytkettynä 7 - Se nenä, se nenä...

Seuraaminen taluttimetta 7,5 - Tää on meillä aina parempi kuin remmin kanssa, tässä Koda on paremmin mukana mutta tänään vähän jäi jälkeen ja NUUSKUTTAMAAN

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8 - Kaikki muuten niin kuin pitääkin, mutta tässäkin Koda jäi nuuhkimaan maata ja jouduin siis seuraamisessa hoputtamaan sitä mukaan

Luoksetulo 9 - Hyvä luoksetulo, en ees tiedä mistä yksi pinna meni. Ehkä perusasento oli hieman vino.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 8 - Sama juttu kuin maahanmenossa. Liike meni nappiin, mutta seuraamisessa parantamisen varaa.

Estehyppy 9 - Nyt Koda jäi esteen toiselle puolelle hyvään kohtaan, mutta vähän vinoon.

Kokonaisvaikutus 8 - Liikaa nuuskuttelua pitkin matkaa, joka vaikutti tähän. 

En ollut nähnyt kaikkia pisteitä eikä kovan tuulen takia ilmoitustaululla voitu pitää tuloslappua, joten jännitys säilyi loppuun asti. Itselläni oli hyvä fiilis, mutta en silti osannus arvioida mihin riittää. Kun ei ollut tullut kymppejä ja noi seiskat seuruista niin vähän oli sellainen fiilis että ettei vain olisi tosi tiukka kakkonen.. Koiraan olin joka tapauksessa huippu tyytyväinen ja käytiinkin  pellolla pallottelemassa palkaksi.

Sitten alkoi palkintojen jako. Alokkaita oli tänään yhteensä kymmenen kappaletta. Huomasin, että tuomari piteli käsissään yhtä pientä muovipussia, jossa oli TK1-mitali. Vain yksi sellainen. Jännitys tiivistyi entisestään! Ensin lueteltiin luokan voittaja ja kakkonen..sitten tuomari sanoi että "tämän päivän jälkeen päästämme yhden koirakon seuraavaan luokkaan" ja olin niin yllättynyt ja onnesta soikea, kun tuomari luki Kodan rodun ja nimen! En edes tajunnut siinä vaiheessa että oltiin sijoituttu kolmosiksi, en meinannut tajuta ottaa pokaalia ja palkintonameja matkaan ollenkaan kun olin niin häkeltynyt! Tuomari onnitteli kovasti, toivotti tsemppiä jatkoon ja sanoi että nyt se nenä vaan ylös sieltä maasta sitten avoluokassa.:D Se ois tarkotus kyllä!

Meille siis tulos tänään ALO1 169p ja sijoitus 3/10! Siinä se on; vika ykkönen ja eka koulari! Että tulihan se perhanan TK1 sieltä loppujen lopuksi, prkl! Pieni saavutus maailmanlaajuisesti, mutta sitäkin suurempi meille. Hienon hieno Koda! <3

Herra on nyt virallisesti TK1 Mäkiharjun Zupreme Surprise.

Kyllä tässä on välissä pohjallakin käyty, mutta ainoa suuntahan sieltä tunnetusti on ylöspäin! Ei kuitenkaan kuulu luovuttaminen ja asioiden jättäminen puolitiehen meidä luonteeseen.:) Tiedän ja olen nähnyt paljon koirakoita, joissa ohjaaja on keskeyttänyt kokeen jo alkuunsa mikäli esim. paikkamakuu on jäänyt nollaksi tai yksilösuorituksesta ei ole meinannut tulla mitään. Tänäänkin tuli todistettua yksi tuollainen tilanne. Kyllä, meilläkin on paikkamakuu jäänyt pari kertaa nollaksi ja sitten radallakin menneet asiat aivan päin sitä itteensä.. mutta en ole luovuttanut! Vaikka jo kerran kysyttiin haluatko keskeyttää niin EN. Koirat kun ei ole koneita niin näiden kanssa aina sattuu ja tapahtuu! Me mennään pikkumiehen kanssa aina loppuun asti.:)

Nyt sitten katseet kohti AVOa! Luulen että se on meille kummallekin mieluisampi luokka ja kivemmat liikkeet. Kun vaan kerkeisi kunnolla kisaamaan sielläkin ennen noita hemmetin sääntömuutoksia.. nyt kuitenkin pikkukettu on juhannuslomansa ansainnut, sen jälkeen reenaillaan taas.

Meidän huippusunnuntai jatkui saman tien kun kotiin päästiin. Käytiin nimittäin hakemassa meille tänne pieni hoitolapsi, 6-kuinen Dave-poika loppupäiväksi hoitoon.:) Dave asuu tässä ihan meidän lähellä ja tutustuttiin pikkumieheen porukoineen tässä pari kuukautta takaperin. Koda ja Davee tulee huipusti toimeen ja Koda leikittää nuorempaansa tosi mielellään. Tänään tosiaan Daven "vanhemmat" olivat sitten päiväristeilyllä Tallinnassa, niin pikkumies tuli meille sadepäivää viettämään. Sehän vaan passasi!

Hönöt jätkät!

Pojilla kyllä leikkiä ja hupia piisasi. Koda esitteli ensin koko kämpän ja Dave seurasi kiltisti possujunassa perässä. Ne tärkeimmät löytyivätkin heti, eli vesikuppi ja lelukori. Dave kävi kaikki Kodan lelut läpi, kaikki levitettiin lattialle.:D Koda ei kyllä onneksi ole omistushaluinen ja tollasesta suutu, vaan jakoi lelut mielellään kaverin kanssa. Parasta oli silti tuo yhdessä painiminen ja kyllä välillä poikaparkojen päät kolahteli milloin mihinkin ikkunalautaan ja tuoliin...

Koda alkoi muutaman tunnin riekkumisen jälkeen jo väsyä, sillähän painoi kovasti päälle vielä toi tokokokeen rasite. Dave taas oli aivan kyltymätön leikkuhalunsa kanssa; aina kun Koda yritti vetäytyä jo sivummalle lepäämään niin johan oli kakara korvan juuressa tökkimässä tai tuputtamassa uutta lelua. Hienosti Kodan hermo kyllä kesti junnun kanssa, ei ärähtänyt kertaakaan vaikka sitä selvästi jo väsytti. Leikitti kyllä aina kun jaksoi.

Dave: Jaksakko nää vielä leikkiä? Koda: Onko pakko...

Kodan palkintoluut meni heti parempiin suihin.:)

Dave lähti tuossa pari tuntia sitten takaisin kotiin ja täällä makaa niiiin väsynyt pikkukettu kuin voi olla! Nyt on taas rauha maassa haha.:D Mutta olipahan rattoisaa viettää sateinen loppupäivä sisällä näiden kahden höntin kanssa, ei kyllä ollyt tylsää niin itselläkään kuin varsinkaan koirilla!

Tää oli myös tosi hyvää harjotusta siltä varalta, jos sitä tosiaan joku päivä tässä jaloissa pyörisi kaksi omaa tollopoikaa..;))

Naulakkokin näytti kivalta kahden koiran remmien kanssa.;)

Nyt me molemmat vetäydytään kyllä pehkuihin, onpas taas ollut viikonloppu ja kunnon unet on nyt ansaittu! Me vetäydytään tästä muutenkin pikkuhiljaa jo juhannuksen viettoon ja mökille loppuviikosta. Toivottavasti säät sallii että saisi kivoja mökkikuvia Kodasta ja Eetusta. Viime vuonnahan meillä juhannuksena satoi rakeita, saas nähä mitä Suomen suvi tänä vuonna tarjoaa.:)