Herra lokki

Viime viikolla ei pulikoimassa käyty, mutta nyt ollaan taas (ainakin hetkellisesti) hieman ryhdistäydytty ja käyty jo pari kertaa uimakuopalla polskuttelemassa. Eilen käytiin Kodan kanssa ihan vaan kaksistaan uiskentelemassa sellaset 45 minuuttia. Rannalla ei ollut keitään muita, joten saatiin koko uimapaikka omaan käyttöön. Vaihtelinkin sen takia uimakohtaa aina silloin tällöin; välillä oltiin matalassa hiekassa, välillä kivikossa, välillä äkkisyvässä ja välillä heittelin damia suoraan kaislikkoon ja sinnekin pikkukettu ampaisi hetkeäkään epäröimättä.:)

Tänään suunnattiinkin jo heti aamupäivästä uudestaan uimakuopalle Hennan ja Didin kanssa. Tarkoituksena oli pitää kakaroille lokin noutotreenit. Odotin tätä mielenkiinnolla, koska Kodalle tämä oli ensimmäinen kohtaaminen herra lokin kanssa. Tai kyllähän Koda toissatalvena lokkia näki kuivalla maalla, mutta ei nostanut sitä alkuunkaan. Olin kuitenkin suht toiveikais, sillä tähän asti jäbä on hakenut vedestä kaiken mahdollisen mitä sille sinne on heitetty. Koda tutustui ensin rannalla lokkiin ja oli kyllä tosi kiinnostunut, tunki päätään myöten lokkipussiin ja haisteli ja pyöri Hennan jaloissa koko ajan, kun lokki oli jo otettu esiin rantakivelle.

Didi oli hienolla ja innokkaalla noutotuulella, eikä epäröinyt hakea lokkia kertaakaan. Senpä takia oletin, että se nostattaisi Kodassa myös sellaisen pienen kisavietin että lokki on mahtava saalis ja siitä pitäisi kisata. Damien kanssa näin on aina käynyt, mutta lokki oli selkeesti eri juttu. Koska lokkireeni oli Kodalle tosiaan ensimmäinen, ei mulla oikeastaan ollut mitään käsitystä mikä olisi jäbälle se helpon tapa. Lähinnä siis sitä mietittiin, että olisiko sille helpompaa hakea syvältä vai rannasta. Päätettiin kokeilla sieltä syvemmältä, että ottaisi sen mukaan eikä ainakaan sitten vain jättäisi sitä rantaveteen lillumaan. Pidin Kodaa kiinni ja Henna heitti lokin. Lähetin Kodan noutoon ja innokkaana ja reippaana se lähtikin. Se ui koko matkan päättäväisen näköisenä lokille, mutta totesi sitten lokin luona että ei, en tajua mikä sulkakasa tämä on ja mistä siitä otetaan kiinni ja ui takaisin rantaan.

Tämä näytti vielä lupaavalta.

Nope.

Didi haki tässä välissä pari kertaa lokkia ja me mietittiin seuraavaa askelta Kodan suhteen. Lokkihan kiinnosti sitä todella paljon, eikä ollenkaan ihmetyttänyt, pelottanut tai ällöttänyt. Jäbä on vaan lintujen kanssa vielä niin kokematon, ettei sillä ole tarkkaa tietoa ja varmuutta että mitä ihmettä niille pitäisi tehdä tai mistä ottaa kiinni. Rutiini ja varmuus siis todellakin meiltä puuttuu. No, heitettiin lokki tällä kertaa ihan rantaveteen ja siitä lähetys. Pieni tuumaustauko lokin luona ja sieltä tuli ensimmäinen hyvin arka ja hapuileva ote, mutta ote kuitenkin ja nosto siivestä. Jes!!

Hmm..

Ahaa!

Oltiin Kodan varalle juurikin nuo siivet sivottu tuolta alhaalta yhteen, toinen siipi kuitenkin irtosi mutta eipä näyttänyt haittaavan. Parempi ehkä vaan niin, sillä välillä Kodan ote oli juurikin tuolta jaloista ja siivenkärjistä.

Tämän syvemmältä Koda ei lokkia uskaltanut hakea.

Tosin eipä me sitä oikeaa kanto-otetta nyt voitukaan lähteä heti vaatimaan vaan nimenomaan sitä, että uskaltaa mennä lokille ja tuoda sen. Ja kuten Hennakin sanoi, sillä otteella ei ole niin mitään väliä kunhan se lokki sieltä haetaan ja rantaan tuodaan. Kodahan kokeili lokin kaikkia muita kohtia paitsi tuota itse "ruumista." Päästäkin se kerran rantaan toi.

Didi esittelee aarrettaan.

Kun ensimmäinen kosketus ja rantaan tuonti oli suoritettu, niin seuraava oli jo paljon helpompi. Koda lähti reippaasti lokille, tökkäili hieman ja korjaili otetta pari kertaa mutta nosti ja toi rantaan. Ja nimenomaan se oli todella hienoa Kodan hommassa tänään, että ei jättänyt lokkia matkasta, vaan toi sen aina rantaan hiekalle asti, ei siis jättänyt kertaakaan veteen, jei! :)

Kodalta puuttui kuitenkin sellainen into tohon tekemiseen. Kyllähän se veteen meni kun mamma käski, mutta sellasta oma-alotteisuutta ja innokkuutta hommasta puuttui. Oli vähän sellaista väkinäistä tekemistä. Se tässä juuri nomehommissa on ollut se suurin ongelma, kun siihen en ole Kodalle mitään sopivaa palkkaustekniikkaa koskaan keksinyt. Kaikissa muissa lajeissa on toiminut nami tai pallopalkka, tässä ei ole oikein mikään.. Kyllä se iloisesta äänestä ja kehuista tykkää, mutta tekee sen avulla vain sen yhden kerran eikä se auta motivoimaan seuraavaan kertaan ja nimenomaan pitämään sitä intoa ja motivaatiota yllä. Niinpä Henna sanoi, että käy leikittämässä sitä lokin kanssa. Niin me tehtiinkin, otin itse lokin ja lähdin Kodaa sillä innostamaan. Seurasi iloisesti perässä ja heitin lokin lopuksi matalaan veteen. Jäbä meni perässä ja teki koko kerran parhaan noudon siivestä pitäen, juuri tällä kertaa ei tietenkään ollut kamera sitä todistamassa.

Into ei kuitenkaan kauaa kestänyt vieläkään. Sitten Henna ehdotti, että mitäs jos palkkaisit sitä damilla, kun se sille kuitenkin on mieluisampaa. Otettiin siis vesidami kassista esille ja jäbähän ihan syttyi. Tuli heti intoa ja virtaa ja dami olisi pitänyt saada hetinyt! Heitin ensin damin, että meni pitkästä aikaa käymään vähän syvemmälläkin vedessä. Sitten vaihdettiin lokkiin, jonka edelleen heitin matalaan veteen. Koda ei ensin millään meinannut käsittää että nyt oli lokin vuoro, vaan kyttäsi selkäni takana odottelevaa damia. Menin sitten itse rantaveteen seisomaan, osoitin lokkia ja sanoin "hae." No sitten haettiin lokki.

Kun lokki oli tuotu rannalle, heitin saman tien damin. Siinä vaiheessa taisi pikkuketulla lamppu syttyä että ahaaa, kun tuon ensin lokin niin saan damin! Heitin tämän jälkeen vielä yhden kerran lokin, Koda ampaisi reippaasti hakuun ja ensimmäistä kertaa tarttui lokkiin hetkeäkään epäröimättä ja otetta miettimättä ja toi sen rantaan asti. Sen jälkeen heitettiin taas damia. Innostuin tuosta onnistumisesta niin paljon, mutta sen takia olikin hyvä että Henna oli paikalla järjen äänenä ja sanoikin että nyt on tosi hyvä lopettaa tuohon kertaan. Kyllä tota riista selvästi kiinnostaa, kokemusta ja varmuutta vaan tarvitsee tohon hommaan ja nimenomaan tätäKIN pitäisi tehdä ilon kautta. Toivottavasti tässä olisi nyt kuitenkin se meidän tähän hommaan kauan kaipaamani palkkaustyyli! Aika näyttää..

Ensin lokille..

..ja siitä suoraan suuhun ja mukaan!

Eihän nuo otteet mitään kauniita olleet, mutta ensikertalainen sai silti hyväksytyt paperit! Ei ihan toivoton tapaus.:) Tähän oli tosi hyvä lopettaa ja jättää herra lokki hautumaan vähäksi aikaa. Kyllä todellakin kokeillaan tässä vielä uudestaan joku päivä! Tosi hassua vaan, että Koda ei tosiaan (ainakana tällä kertaa) tuolta syvemmältä lokkia hakenut, mutta matalassa kun jalat vielä yltivät pohjaan niin onnistui kyllä. Mitään järkevää syytä en sille keksinyt, mutta ehkä se vielä tästä.

Lopussa kakarat saivat vielä pitää hauskaa ja hakea vesidameja. Kokeiltiin myös kalliorannasta veteen menoa, mutta siellä oli niin vihaisia lokkeja että piti nopeasti vaihtaa uimapaikkaa siinä kohtaa.

Onnellinen kesämies.

Hienot vesikakarat!

Meillä kävi myös hyvä tuuri, kun aamupäivästä oli vielä ihanan aurinkoinen ja lämmin sää, nyt iltapäivästä nousi taas todella kova tuuli ja taivas meni ihan pilveen.
ISO kiitos Hennalle taas huipusta seurasta, kyydistä ja lokin lainasta! :)