Polskis ja läiskis!

Suunnattiin tänään pitkästä aikaa Hyvinkäälle Onnenkoiraan polskimaan kera molempien poikien sekä Didin. Eipä oltukaan pitkään aikaan nähty Hennaa ja Didiä, joten oli jo vähän aikakin! :)

Ensimmäinen mahtava juttu tapahtui jo ennen kuin päästiin edes suihkuttamaan koiria. Nimittäin juuri ennen meitä uimassa olleet koirat olivat pumeja, samaa rotua siis kuin ihan ensimmäinen koiramme Iida. Sitten aloin tarkemmin katsomaan, että onpas tutun näköinen pariskunta. Ja kyllähän se niin oli kuten olin aavistellutkin, eli Iidan kasvattajahan se siinä tosiaan oli kera kolmen nykyisen puminsa! Eipä oltu piiiitkään aikaan nähty joten oli kyllä melkoinen sattuma! Ei siinä kerennyt sen kummemmin kuulumisia vaihtaa kun he olivat tulossa ja me menossa ja koirat juoksivat ympäriinsä, mutta totta kai siinä jutusteltiin ja kuulumisia kyseltiin ja totesin Helenalle että joo on meillä pikkusen rodut pumin jälkeen muuttuneet, mutta silti aina verrataan kahta kaistapäistä jätkää aina niin viisaaseen ja sivistyneeseen Iida-neitiin.;) Kyllä pumin näkeminen sykähdyttää vieläkin ja on edelleen lähellä sydäntä tuo rotu.

Siitä sitten päästiinkin meidän uimahetkeen. Meidän blogia seuranneet tietääkin hyvin, että vielä viime talvena meidän koirakylpylä-kerrat oli kaikkea muuta kuin onnistuneita ja kivoja kokemuksia, ainakaan nimenomaan Kodalle. No mutta entäs nyt!

Kyllä tuo viime kesänä syttynyt noutajan rakkaus veteen on vaan tehnyt ihmeitä! Tällä kertaa Kodaa ei jännittänyt enää kuin tui alkusuihkutus (onhan se nyt niin kamalan noloa!) sekä jälkikäteen uusi suihkutus ja föönaus. Mutta altaassa oli ihan mahtavaa! Eetu ja Didi molskahti altaaseen samantien, minä pidin Kodalle vielä aluksi remmin kaulassa ja liivit päällä muutaman ekan kerran ajan varmuuden vuoksi, mutta mitä turhia. Sinnehän se molskahti perässä! Ja kerta kaikkiaan innostui entisestään kun otti nuo nolot liivit pois päältä. Ilman liivejä Koda hypähti altaaseen ihan itsekseen ja omatoimisesti, ilman siis edes pallon heittämistä ja teki niin muutamankin kerran! Ero vanhaan on siis huima! Henna minulle eilen illalla vielä vakuutti että varmasti se nyt menee hyvin, kun kaikki tietää että se ui, mutta olin vielä itse skeptinen. Mutten enää! :) Noi omatoimiset pulahdukset ja pallon noutaminen on jotain niin mieletöntä! Ei Koda vieläkään ole niin innoissaan kuin Eetu ja Didi selkeesti on, mutta sieltä se vielä tulee.:) Tää on kyllä meille niin iso ja hieno juttu! Kodan vanha uitattajakin tuli ihailemaan, kuinka entisestä vesipelkoisesta tollerista on tullut vesipeto ja kehuikin että hienoltahan toi homma nyt näyttää.

Kattokaa nyt tota rentoa ihanaa ilmettä.:)

Tanskalais-ruotsalainen vesikoira!

Koko kolmikko. 

Henkisesti tuo oli Kodalle vielä sen verran jännää, että tällä kertaa oli hyvä kuitenkin lopettaa kun sillä oli hauskaa, mutta puoli tuntia ei olisi Eetulle ja Didille riittänyt alkuunkaan. Ajateltiinkin siis Hennan kanssa, että jospa ensi kerralla uitatetaan kokonainen tunti ja pidetään välillä taukoja, pojat varsinkin tarvii pissataukoja kun etenkin Eetu ihan kahmii vettä suuhunsa tossa samalla.:D Mutta kyllä onkin ollu väsynyt ja tyytyväinen tollo kotona! Ja totisesti meillä oli mukana kolme onnenkoiraa.:)