Ei siis tosiaan olla tehty jäbän kanssa yhtään mitään, ulkonakin on koko ajan niin pimeetä, märkää ja kylmää ettei ole mitään treeni-intoa ollutkaan.
Ainoa mitä ollaan päästy tekemään on tuo lauantainen agility. Ekalla tunnilla olin itse kyllä aivan pihalla, puolen vuoden agilitytauon kyllä huomasi; en muistanut kuin valssin, etu-ja takaleikkaukset olivat ihan hukassa ja minä pyörin ja hyörin radalla kuin mikäkin. Koda sentään onneksi osaa.:D Ollaan tosiaan jatko2-kurssilla ja se on jo melko haastavaa, heti ensimmäisellä tunnilla oli yhdeksän esteen rata ja senkin jälkeen on yleensä ollut 7-8 esteen ratoja.
Kodahan ei pelkää mitään ja osaa kaikki esteet, suurimmat ongelmat sillä on vaan tiukat käännökset, sillä on yleensä niin paljon vauhtia ja hyppy menee pitkäksi ja se vaikeuttaa seuraavalle esteelle irtoamista. Sen lisäksi itselleni lisää haastetta se, että Koda on todella tarkka minun liikkeistäni ja lukee mun liikkumista liiankin hyvin, heti kun mulla vauhti pysähtyy niin silloin pysähtyy myös jätkä itse. No, onneksi tämä tosiaan on vain se meidän "aivot narikkaan"-harrastus, jossa ei ole tarkoitus kisata.
Pari viikkoa sitten Koda tuntui treeneissä tosi jäykältä ja vähän innottomaltakin, hyppääminen oli vaisua ja käännökset tosi vaikeita. Opettaja epäili että Kodalla voisi olla jotain jumeja ja hyvin mahdollista se onkin, kun tuota harrastetaan ja muutenkin liikutaan paljon. Voisi siis ihan silkasta mielenkiinnosta käyttää sen edes kerran koirahierojalla tässä joku päivä.
Viime lauantaina ei treeneissä oltukaan, mutta tänään taas oltiin ja parin viikon väli oli tehnyt jäbälle hyvää, tänään nimittäin hypittiin kyllä sellaisella ponnistuksella ja ilmavaralla ja käännöksetkin menivät todella hyvin! Kodan kroppa myös taipui todella hyvin, kun pitkästä aikaa treenattiin pujottelukeppejä, eikä ainakaan tänään ollut mistään jumeista tietoakaan.
Videoita on niin tuskallista ja hidasta tänne ladata vaikka niistä paremmin ton menon näkisikin, mutta tässä on muutama videoista näpsitty kuva.
Muuten ei tässä tosiaan mitään sen kummempia olla tehty. Tuossa aiemmin syksyllä käytiin Hyvinkäällä moikkaamassa agilityn epsiksissä tapaamiamme uusia tollerituttuja Wappua ja Donnaa. Tehtiin ihana yhteislenkki syksyisessä metsässä ja koirat vaan nauttivat! Muutamaa viikkoa myöhemmin käytiin myös tapaamassa tollerityttö Hymyä myöskin Hyvinkäällä.
Wappu, Koda ja Donna. |
Päät yhdessä kaivetaan kuoppia. |
Eipä meille tosiaan mitään sen kummepaa kuulu. Kovasti vaan jo lunta ja pakkasta odotellaan että saisi edes vähän valoa tähän ainaiseen pimeyteen! Ja varsinkin kun tuo punaturkki rakastaa lunta.:) Tokokokeisiin on kyllä hirveä hinku, viime kerrasta jäi niin hyvä fiilis. Mutta kokeet ovat tosiaan nyt talven ajan sisähalleissa tekonurmella enkä oikein tiedä miten Koda siellä reagoi, vaikka agility niissä oloissa onnistuukin. Saa siis nähdä lähdetäänkö joku kerta vain koittamaan onneamme, vai käydäänkö ensin lyhyt tokokurssi jossain sisähallissa niin tiedänpähän sitten miten Koda noissa oloissa reagoi. Häiriökoiratreeniä kaivataan anyway, joten ei olisi sellainen ratkaisu ollenkaan huonompi ajatus.
Nyt kuitenkin vaan tehdään tätä agilitya vuoden loppuun asti ja nuo on sitten ensi vuoden alkupuolen suunnitelmia.
Jäbä leikkii Leijonakuningasta Jylhäkalliolla. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti