Pieni sukukokous

Meillä olikin tänään oikein tolleri-perjantai, sillä saatiin Kodan isä Jedi ja puolisisko Stella tänne meille Keravalle kylään! Oltiinkin jo jonkin aikaa suunniteltu ja yritetty Eevan kanssa tätä näkemistä järjestää ja vihdoinkin nyt sitten onnasi. Muut Zupreme-pennut kun asustelee tuolla pohjoisessa (niinkuin Jedikin ennen) niin on kyllä todella mukavaa, että tässä lähellä asuu nyt tuttuja ihmisiä ja tollereita. Ihan aluksi Stella ja Koda tutustui ja riekkui tässä meidän pihalla (Eetu pääsi vähäksi aikaa myös mukaan) ja Jedi odotteli sen aikaa autossa. 

Isä ja poika vähän mittailee ja kummeksuu toisiaan. 

Sen jälkeen suunnattiin tuohon meidän viereiselle kentälle vähän treenailemaan, suoritettiin ihan vaan pieniä ja helppoja nouto- ja näyttelytreenejä ja tehtäviä. Tosi hyviä neuvoja ja kikkoja saatiin etenkin tuohon noutotyöskentelyyn, ISO kiitos Eevalle niistä! :) Ne oli niin yksinkertaisia mutta ennen kaikkea loogisia, niin ihan ihmetyttää miksen itse ollut tullut ajatelleeksi niitä ollenkaan! Mutta nytpä me ne tiedetään ja lähdetään niitä tässä pahimpien helteiden hellittäessä taas kokeilemaan ja treenaamaan. Koda suoritti pari ihan mallikasta noutoa ja pitoa ja ekaa kertaa palautuksessa se tuli sivulle, kun tähän asti olen opettanut sen tulemaan eteen. Meillä muuten selkeesti toimii se puukapulan nouto paljon paremmin kuin damin, se tuli taas tänään todistettua. Sitten ihailtiinkin miten Jedi hoiti homman näyttävästi kotiin, kyllä mekin perässä joskus vielä.;)

Pääasiassa sitten annettiinkin Kodan ja Stellan juosta ja painia keskenään, tosi hyvin jaksoi kumpikin helteestä huolimatta! Huomasi kyllä niin selvästi uroksen ja nartun erot, vaikka Stella on kyllä todella korkea ja pitkäjalkainen sievä likka. Välillä ihan näytti siltä kuin se olisi ollut Kodaakin korkeampi.

Sisarpuolet. (ja Kodan jättipää!)

Veli ja sen (puoli)sisko.

Sitten otettiin tosiaan ihan pienet seisotukset ja raviosuudet kaikilta kolmelta.

Jedi. (ei hitsi se on komia!)

Karvakasa Koda.

Stella.

Sen jälkeen kakarat sinnikkäästi vielä vaan repi jostain energiaa painileikkiin. 

Oli kaiken kaikkiaan tosi mukava päivä, kiitos paljon Eevalle ja koirille vierailusta! Juteltiin tosi paljon laidasta laitaan ja sain kyllä tosi hyviä niksejä ja vinkkejä Eevalta treenailuun ja että mitä ehkä joskus tulevaisuudessa tuleman pitää tolleriuroksen kanssa. On kyllä vaan niin paljon samaa näköä isässä ja pojassa! Eleet ja ilmeet on ihan samanlaiset, naamavärkki on selvästi tullut isältä ja väritys sitten emon puolelta.

Yhteiskuvaa yritettiin ottaa, mutta parit extra-kädet ois ehkä vähän auttaneet.

Toivottavasti saadaan järkättyä vielä toisetkin tolleri-treffit kesän aikana, niin ainakin suunniteltiin.:)