lauantai 17. elokuuta 2013

Kouvolan KR

Tänä aamuna auto starttasi kohti Kouvolan ravirataa ja molempien poikien ensimmäisiä virallisia näyttelyitä, olihan tätä jo kauan mietitty ja odotettukin. Saatiin vähän jännittää tuon kelin puolesta, mutta meitä se suosi ja sade alkoi juuri sopivasti kun meidän kehät oli jo ohi ja päästiin lähtemään kotia kohti.
Suurin jännitys tottakai oli kuitenkin poikien puolesta! Ja etenkin tuon Eetun. Vaikka Eetu onkin jo 3,5 vuoden ikäinen, oli tämä sille tosiaan ensimmäinen virallinen näyttely eikä se ole Open Shown jälkeen käynyt missään noin suuressa tapahtumassa joten sen hermoja ja käyttäytymistä vähän jännitin. Ihan turhaan näköjään, sillä Eetu oli oikein mallikkaasti ja rauhallisesti omassa kopassaan lähes koko ajan. Välillä kuului kyllä vähän ulvontaa joka sai viereisetkin ihmiset naureskelemaan.
Pihikset esitettiin kehässä 7 ja tollerit kehässä 3 joten pieni etäisyys siinä tosiaan harmillisesti oli vaikka samalla puolen ravirataa oltiinkin. Aikataulut näytti siltä, että poikien kehät menisivät pahasti päällekäin, joten suuntasin Kodan kanssa 3:sta kohti. Siellä kuitenkin kesti melko kauan ja kun tulin katsomaan miten pihiksillä meni, sainkin kuulla että Eetu oli käynyt kehässä jo! Harmitti siis ihan vietävästi kun en pojua päässyt näkemään vaikka aika olisi riittänyt vaikka kuinka hyvin. Kennel Pihapolun Maikki siis esitti Eetun ja tosiaan vielä kerran isot kiitokset! :) Olen ihan varma että mulla ei ois Eetun kanssa hermo varmaan kestänyt, mutta Maikilla onneksi kokemusta on jo paljon ja kuuleman mukaan Eetu ei ollut vieraasta taluttajasta moksiskaan ja juoksu-osuuskin taisi sitten kuitenkin mennä melko hyvin myös. Purennastahan sitä noottia tuli mutta se me tiedettiinkin jo etukäteen ja se arvostelua pudottikin sitten harmillisesti. Rakenteestahan tuli muuten aivan erinomainen arvostelu! Ei tosiaan ollut lihava poika vaan LIHAKSIKAS eikä onneksi tullut kommenttia että se olisi liiankin suuri, sitäkin olin vähän epäillyt.

Tässä tosiaan arvostelu kokonaisuudessaan, tuomarina oli Igor Selimovic Kroatiasta:
"Strong, compact, well build. Good head proportions. Bite is not correct. Straight broad back. Good angulations. Moves easy. Good temperament."
Tuloksena siis AVO H. Himputin purenta, mutta sillehän ei mitään voi. Rakkauspakkaus se on silti ja oli varmasti pojulle itelleenkin jännä ja erilainen päivä ja kokemus.:)





Kodan kanssa odoteltiin tosiaan kehän 3 luona aika tovi, tuomari teki huolellista työtä jokaisen rodun ja koiran kanssa. Kerettiin siinä muiden tolleri-ihmisten kanssa jutella ja älyttömän mukavia ja kannustavia ihmisiä tavattiin! Saatiin tulevilta kehäkavereilta kommenttia, että ei uskoisi Kodan olevan 11kk, näytti kuulemma paljon vanhemmalta ja kehittyneemmältä jo. Koda oli tosiaan junioriluokassa ja kaikista nuorin, muut olivat jo reilun vuoden ikäisiä. Koda oli itse rauhallisuus ja se tarttui siitä minuun, oltiin niin rentoja ja iloisia kummatkin ja kehässä oli aivan ihanaa! Olin niin vapautunut ja pidettiin vaan hauskaa. Koda oli kyllä aivan ässä tänään, seisoi niin kauniisti ja kuuliaisesti ja pitkän pitkän aikaa. Taitaa jätkä jo olla aika konkari tässä pikkuhiljaa.:) Juoksukin meni hyvin ja rauhallisesti, ei me oltais yhtään tuon paremmin voitu esiintyäkään. Olin käynyt tilanteen läpi mielessäni etukäteen monta kertaa ja olin ERIstä haaveillut ja....!

Tuomarina Leila Kärkäs:
     "Hyvät mittasuhteet omaava uros. Hieman pitkänomainen pää ja otsapenger saisi olla hieman vahvempi. Hyvät korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Kyynärpäissä löysyyttä ja eturaajat eivät aivan suorat. Hyvät kulmaukset, luusto ja käpälät. Hyvä sivuliike, edessä löysyyttä. Hyvä karva. Käytös hyvä." 
Tuloksena oli kuin olikin sitten JUN ERI JUK2! Mamma ei siis vois olla ylpeempi tällä hetkellä.:)
Vielä siis tulevaisuudessa löytyy kuitenkin ihan vähän parannettavaa; tuo pennun löysyys häipyy kyllä aikanaan kun lihaksia ja massaa tulee, siitä en ole huolissani. Tuo pään arvostelu on varmasti aika lailla makukysymys.

Vieruskaveriin verrattuna Koda on selvästi vielä hoikkelikoikkeli.







Nyt on kotona kaks väsynyttä ja kaikkensa antanutta koiraa. Oli kyllä todella hyvä ja opettavainen päivä, näitä lisää! Ja mikä parhainta ja ilahduttavinta mun mielestä kummankin pojan arvostelussa on, että kummastakin tuli maininta hyvästä käytöksestä ja luonteesta. Se koirassa kuitenkin on kaikkein tärkeintä että pääkoppa on kunnossa!
 Kodan kanssa ollaan seuraavan kerran kehissä sitten sunnuntaina 1.9 Lahdessa Toller Shown merkeissä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti