maanantai 4. heinäkuuta 2016

Eiraa moikkaamassa

Kuten jo edellisessä postauksessa hieman sivusin, niin eilen kävimme Helsingissä moikkaamassa Kodan tytärtä, Eiraa (Sancandy's Sunshine). Meinasi ensin jäädä reffit väliin kokonaan, kun koko päivän sateli sekä Helsingin puolella että meillä, mutta kaikeksi onneksi illaksi sää selkeni joten päästiin sittenkin tytteliä tapamaan.:)
Kodahan ei ollut tätä ennen vielä yhtäkään lapsukaistaan tavannut, edellisetkin suunnitellut reffit siirtyivät ukkosen vuoksi. Eira asustelee omistajansa Elsan kanssa aivan Helsingin keskustan tuntumassa, joten mitään kunnollista leikkipaikkaa ei koirilla varsinaisesti ollut, mutta ne saivat temmeltää taloyhtiön suljetulla pihamaalla, mutta kyllä se tolloille kelpasi ja menoa kyllä riitti! :D

Olen aina ollut sitä mieltä, että koirilla on joitakin vaistoja joista me ihmiset ei tiedetä yhtään mitään. Järkikin sen sanoo, etteivät Koda ja Eira voineet mitenkään tietää/ymmärtää olevansa isä ja tytär, mutta se niiden yhteys heti ensi näkemältä oli uskomaton. Ne olivat heti alusta pitäen yhdessä siihen malliin, kuin olisivat tunteneet toisensa aina. Kodahan on aina pitänyt pennuista tosi paljon, leikittää niitä ihan onnessaan ja sen hermo kestää pentujen metkuja hienosti. Mutta silti, Elsan kanssa ihasteltiin tuota niiden kontaktia toisiinsa, ei sitä voi oikein kuvailla edes.
Oli myös liikuttavaa, kun Eira selvästi nautti aikuisen koiran seurasta ja matki Kodaa ihan kaikin mahdollisin tavoin. Heti alusta pitäen se alkoi omaksua Kodan toiminta-tapoja ja eleitä, seurasi tarkasti ja joka paikkaan ja teki samalla tavalla perässä. Elsakin sanoi monta kertaa, että tuollaista se ei ole koskaan aiemmin tehnyt.



"Vitsit että iskä on siisti!"



Eira sai vähän etumatkaa.:D
Kukka-asetelmat on jänniä..
Harmillisesti kamera ei ihan pysynyt tollojen vauhdissa mukana ja lähes kaikki kuvat olivatkin tärähtäneitä..

Aivan ihana tytteli on kyllä kyseessä! Eira jäi pentuajalta mieleen todella hyvin, juurikin kauniiden valkoisten tassujensa ansiosta, mutta myös siksi että se oli kaikista sosiaalisin pentu. Oli joka kerta punkemassa syliin ja kun sen laittoi takaisin maahan niin se vain hyppi vasten että takaisin syliin ja rapsutettavaksi! Sellainen on Eira myös edelleen.:) Todella iloinen, reipas, avoin ja ihmisiin luottava pikkuneiti! Ulkonäöltään ja rakenteeltaan selvästi enemmän äitinsä tapainen, mutta luonteeltaan ja tavoiltaan hyvin Kodamainen. Eiralla on Hymyn tavoin vaalea turkki, mutta eiköhän se tuosta tummu jonkin verran kun pentukarva lähtee, ilmekin on enemmän Hymyn periä. Isänsä isot ja kaunisasentoiset korvat neidillä selvästi on.
Pihalla kulki muitakin ihmisiä, kaikki tuntuivat Eiran tietävän ja hyvin rohkeana ja luottavaisena Eira kävi Kodan kanssa kaikki vastaantulijat moikkaamassa.
Elsalla on tarkoitus tehdä Eirasta terapia/kaverikoira ja neidin luonne sopii siihen varmasti kuin nakutettu! Puhetta oli myös, että kävisin itse tyttösen kanssa muutaman kerran kehässä pyörähtämässä tulevaisuudessa.:)


Iskä on varsin ylpeen näköinen.:)
Kun kavereita ollaan niin lihapullatkin voidaan jakaa.

Siitä se lähtee!

Maahanmeno-harjoituksia.



"Iskä hei, kävisit parturissa!"
Lopuksi käytiin vielä kuuluisassa Koffin puistossa lenkillä ja siellähän Koda päätti sitten viihdyttää kaikkia puistossa olleita hyppäämällä suihkulähteeseen pulikoimaan ihan onnensa kukkuloilla..hohhoijaa, mihinkäs se tollo karvoistaan pääsisi.:D Eira tyytyi vielä toistaiseksi (ja ehkä ihan hyvä vaan) ihmettelemään lähteen reunalle että mitä ihmettä se iskä nyt oikein tolloilee...
Oli kyllä ihana sunnuntai-ilta ja meidän vierailu venyikin kolmen tunnin mittaiseksi. Kyllä sammui isä-koirakin saman tien kun kotiin päästiin.
Seuraavista reffeistäkin on jo puhuttu ja yritetään järkkäillä myös vähän isompaa pentumiittinkiä, toivottavasti saadaan se vielä tänä kesänä aikaiseksi kun kakarat vielä ovat pieniä! :) Jos joskus sellainen tilanne tulee, niin eiköhän Eira meille joskus päädy myös hoitoon.

Tämä ankea ja harmaa maanantai sai hiukkasen piristystä, kun vihdoin ja viimein saatiin yli kuukauden jälkeen postia Latviasta! Kodan LV MVA vahvistus saapui siis vihdoinkin! Olisihan se aikaa toki paljon säästänyt, jos olisi saman tien anonut myös ton Baltian valion arvon samaan syssyyn, mutta edelleen haluan sen sieltä Liettuasta. Paperit lähtikin sinne jo vetämään, joten aika voiton puolella kuitenkin jo ollaan! :) Taitaa juuri kesälomasesonki olla päällä vähän joka maassa ja järjestössä..


Keskiviikkona Koda pääseekin sitten vuorostaan Sissin ja Sissin perheen luokse hoitoon, kun itse lähden hurjalle kesälomareissulle Ouluun vanhoja kavereita ja kummityttöä katsomaan.:) Ovat kuulemma suunnitelleet hieman yhteisreenejä Sissille ja Kodalle sillä aikaa kun herra siellä kylässä on, kuulostaapa hyvältä mutta annas kattoa miten Koda niistä oikein selviytyy.
Jospa kävisi samaan syssyyn kun käyn Kodan heittämässä Hyvinkäälle, niin myös Hymyä ja Siru-tyttöä katsomassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti